Maaseutuelinkeinoviranomaistoimien yhdistymisprosessi ja vaikutus viljelijöiden asiointiin : esimerkkinä Lempäälän yhteistoiminta-alue
Kallio, Mirka (2009)
Kallio, Mirka
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003052788
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003052788
Tiivistelmä
Maatilojen määrä on ollut tasaisessa laskussa koko sen ajan, jonka Suomi on kuulunut Euroopan Unioniin. Muutoksen suunnan ja viljelijöiden palvelujen yhdenmukaistamisen vuoksi myös viljelijätukihallintoa on kehitettävä. Vuonna 2008 viljelijätukia hallinnoitiin Suomessa 350 paikallisyksikössä. Hallituksen lakiesityksen perusteella paikallisyksiköiden lukumäärää aiotaan vähentää muodostamalla viljelijätukihallinnon yhteistoiminta‐alueita niin, että vuoden 2013 alusta viljelijätukihallinnon paikallisyksiköitä olisi enää noin 80. Lempäälän kunnan maaseututoimi on tuottanut maaseutuelinkeinoviranomaispalvelut Lempäälän lisäksi loppuvuodesta 2006 alkaen Nokian kaupungille sekä Pirkkalan ja Vesilahden kunnille. Vuoden 2009 alusta yhteistoiminta‐alue laajeni, kun Ylöjärven kaupungin maaseutupalvelujen hoito siirtyi Lempäälän kunnalle. 1.1.2009 Ylöjärven ja Kurun välillä tapahtuneen kuntaliitoksen myötä myös entisen Kurun maaseutupalvelut siirtyivät Lempäälän maaseututoimen alaisuuteen. Maaseutuelinkeinoviranomaispalvelut tuotetaan kahdessa toimipisteessä, Lempäälässä ja Ylöjärvellä. Yhteistoiminta-alue kasvoi noin 700 aktiivista maatilaa käsittäväksi. Opinnäytetyössä selvitetään yhteistoiminta‐alueen muodostamista ja otetaan huomioon viljelijöiden mielipide siitä, miten maaseutuelinkeinoviranomaispalvelut tulisi tulevaisuudessa järjestää. Lempäälän yhteistoiminta‐alueen viljelijöille postitettiin kysely maaseutuelinkeinoviranomaispalvelujen järjestämisestä maaliskuussa 2009 ja heillä oli aikaa vastata kyselyyn noin seitsemän viikkoa. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 36,7 %. Kyselyn tulosten perusteella viljelijät pitivät tärkeänä, että palvelut säilyvät kohtuullisen matkan päässä. Heille oli tärkeää myös, että kevään päätukihaun yhteydessä järjestetään tukihakemusten vastaanottoa maaseututoimen toimipisteiden lisäksi muissakin sopimuskunnissa huolimatta sähköisen tukihaun käyttöönotosta.