Kohti sujuvampaa arkea. Päihderiippuvaisten kokemuksia asumisesta ja arjen hallinnastaan.
Aittila, Kristiina (2023)
Aittila, Kristiina
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052614545
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052614545
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata päihderiippuvaisten kokemuksia omasta arjesta ja asumisestaan ja tavoitteena oli saada kokemuksellista tietoa arkeen ja asumiseen vaikuttavista tekijöistä ja saadun tiedon avulla kehittää yksilöllinen ja avomuotoinen asumisvalmennusmalli. Opinnäytetyö liittyi Väentupa ry:n Tukea, turvaa ja tekoja -hankkeen valmentavan asumisen kehittämiseen, jonka taustalla on huoli kasvaneesta huono-osaisuudesta.
Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna, minkä kohderyhmää olivat 18-64-vuotiaat päihderiippuvaiset henkilöt, joilla on ollut haasteita asumisessaan. Työn viitekehyksenä oli osallisuuden tukeminen ja aineistoa analysoin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön haastattelututkimuksen tulokset osoittivat, miten asumiseen ja arkeen vaikuttavat monipuolisesti sekä yksilölliset että itsestä riippumattomat tekijät. Syrjäytyminen yhteiskunnasta on monen tekijän summa, mutta oikeanlaisella tuella voidaan merkittävästi parantaa itsenäistä selviytymistä arjessa ja auttaa pääsemään kiinni yhteiskuntaan.
Tukemalla päihteetöntä elämäntapaa, luodaan pohjaa muun elämän suunnittelulle. Erityisinä haasteina mainittiin kodin siisteyteen ja järjestyksenpitoon liittyvät tehtävät sekä Kela-asioiden hoitaminen. Suoriutumista heikentävänä tekijänä mainittiin etenkin neuropsykiatrinen häiriö ADHD ja keskittymiskyvyn ongelmat. Ohjaajalta toivotaan tilanteesta riippuen ohjausta käytännön asioihin tai keskustelevaa tukea ja peilinä olemista.
Valmentavan asumisen mallissa valmennusta toteutetaan valmennettavan omassa kodissa tai lähiympäristössä eikä se edellytä sosiaalihuollon asiakkuutta. Valmennus lähtee valmennettavan omista tarpeista ja on tavoitteellista, missä huomioidaan hyvän kuntoutuskäytännön periaatteita. Yleisenä tavoitteena on tukea valmennettavan toimintakykyä ja elämänhallintaa niin, että hän pärjäisi arjessaan mahdollisimman itsenäisesti.
Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna, minkä kohderyhmää olivat 18-64-vuotiaat päihderiippuvaiset henkilöt, joilla on ollut haasteita asumisessaan. Työn viitekehyksenä oli osallisuuden tukeminen ja aineistoa analysoin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyön haastattelututkimuksen tulokset osoittivat, miten asumiseen ja arkeen vaikuttavat monipuolisesti sekä yksilölliset että itsestä riippumattomat tekijät. Syrjäytyminen yhteiskunnasta on monen tekijän summa, mutta oikeanlaisella tuella voidaan merkittävästi parantaa itsenäistä selviytymistä arjessa ja auttaa pääsemään kiinni yhteiskuntaan.
Tukemalla päihteetöntä elämäntapaa, luodaan pohjaa muun elämän suunnittelulle. Erityisinä haasteina mainittiin kodin siisteyteen ja järjestyksenpitoon liittyvät tehtävät sekä Kela-asioiden hoitaminen. Suoriutumista heikentävänä tekijänä mainittiin etenkin neuropsykiatrinen häiriö ADHD ja keskittymiskyvyn ongelmat. Ohjaajalta toivotaan tilanteesta riippuen ohjausta käytännön asioihin tai keskustelevaa tukea ja peilinä olemista.
Valmentavan asumisen mallissa valmennusta toteutetaan valmennettavan omassa kodissa tai lähiympäristössä eikä se edellytä sosiaalihuollon asiakkuutta. Valmennus lähtee valmennettavan omista tarpeista ja on tavoitteellista, missä huomioidaan hyvän kuntoutuskäytännön periaatteita. Yleisenä tavoitteena on tukea valmennettavan toimintakykyä ja elämänhallintaa niin, että hän pärjäisi arjessaan mahdollisimman itsenäisesti.