Saamelaisten harjoittaman matkailun haasteet ja mahdollisuudet kestävälle matkailulle

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää saamelaisuuteen perustuvan matkailun tarjoamia mahdollisuuksia ja haasteita kestävän matkailun kentällä. Tarkoituksena oli havainnollistaa saamelaismatkailun kehittämistarpeita sekä tarjota ajankohtaista tietoa kestävästä saamelaismatkailusta matkailijoille ja Lapin matkailuyrittäjille. Pitkän tähtäimen tavoitteena oli tukea saamelaisten matkailutoimijoiden asemaa Suomen Lapissa.

Työn teoriaosa rakennettiin monipuolisesti eri lähteitä käyttäen. Teoreettinen viitekehys perustui muun muassa saamelaisuutta ja saamelaisten historiaa käsittelevään kirjallisuuteen, joista merkittävimpiä teoksia olivat Veli-Pekka Lehtolan Saamelaiset – Historia, yhteiskunta ja taide, sekä Kukka Rannan ja Jaana Kannisen teos Vastatuuleen – Saamen kansan pakkosuomalaistamisesta. Keskeisinä tiedonlähteitä kestävästä matkailusta ja alkuperäiskansamatkailusta toimivat UNWTON:n erinäiset julkaisut, Visit Finlandin nettisivut ja saamelaismatkailun eettiset ohjeet.

Tutkimusmetodi oli pääosin kvantitatiivinen, ja se toteutettiin sähköisen verkkokyselyn muodossa. Kohderyhmänä olivat Suomen puoleisella Saamenmaalla sijaitsevien kuntien asukkaat, jotka tavoitettiin julkaisemalla kysely kuntien Facebook-ryhmissä. Vastaajia kyselyyn kerättiin kymmenen päivän ajan, viikoilla 15 ja 16. Vastaajia saavutettiin 100 henkilöä. Tutkimusprosessin alustana toimi Webropol-sovellus, jolla kyselylomake aluksi luotiin ja tulokset lopulta visualisoitiin. Ristiintaulukoinnin avulla vertailtiin kyselyyn osallistuneiden ryhmien vastauksia.

Tulokset osoittivat, että merkittävimpiä saamelaisuuteen perustuvan matkailun tarjoamia mahdollisuuksia saamelaisyhteisölle voisivat olla, saamelaiskulttuurin elinvoimaisuuden kehittyminen, ihmisten tietoisuuden lisääntyminen ja stereotypioiden murtuminen, työllisyyden koheneminen ja kulttuurien välisen ymmärryksen kasvaminen. Päällimmäisinä haasteina nähtiin saamelaisyrittäjien vähäisyys, kulttuurin kaupallistaminen ja matkailijoiden tietämättömyys aidosti kestävästä saamelaismatkailusta. Tulokset myös osoittivat, että saamelaisten tarjoama matkailu keskittyy eniten porotiloihin. Kehityskohtina nähtiin matkailutuotteiden monipuolistaminen, matkailuyrittäjien ja matkailijoiden kouluttaminen aidosta saamelaiskulttuurista ja kestävästä saamelaismatkailusta sekä kunnan tai matkailunalueorganisaation tarjoaman tuen kehittäminen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tällä hetkellä suurimpia ongelmakohtia saamelaisten harjoittamassa matkailussa ovat, ihmisten virheelliset olettamukset saamelaiskulttuurista ja saamelaisyrittäjien vähäisyys. Jotta nämä asiat saataisiin kuntoon, matkailualan opiskelijoille ja toimijoille voitaisiin asettaa pakollinen peruskoulutus saamelaiskulttuurista ja kestävän matkailun kriteereistä. Samalla Saamenmaalle matkustavia turisteja tulisi informoida enemmän saamelaisia kunnioittavasta käytöksestä sekä aidosti kestävästä saamelaismatkailusta. Myös saamelaisten matkailuyrittäjien olisi tärkeää tuoda nykypäivän kulttuuriaan rohkeasti ja aidosti esille.