Pilvipalveluiden hyödynnettävyys liiketoiminnassa – nykytila ja tulevaisuus
Kuosmanen, Satu (2023)
Kuosmanen, Satu
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052815024
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052815024
Tiivistelmä
Pilvipalvelut ja niiden hyödynnettävyys liiketoiminnassa valikoituivat opinnäytetyön aiheeksi. Tutkimuksessa selvitettiin nykyisiä pilvipalveluita ja niiden käyttöä organisaatioissa sekä luotiin katsaus tulevaisuuden pilvipalveluihin ja niiden hyödyntämismahdollisuuksiin. Pilvipalveluista tuli tärkeitä Covid19-pandemian alkaessa, kun siirryttiin etätyöskentelyyn. Pandemian aikana pilvipalvelut vakiintuivat organisaatioiden hybridityökaluiksi.
Tutkimuskysymyksiä olivat pilvipalvelut ja hyödynnettävyys, pilvipalveluiden nykytila ja pilvipalveluiden hyödyntäminen tulevaisuudessa. Tutkimusmenetelmiksi valittiin kirjallisuustutkimus ja empiirinen tutkimus.
Kirjallisuustutkimuksessa käytettiin aineistonkeruumenetelminä kirjallisia ja sähköisiä lähteitä. Tutkimuksessa selvitettiin, mitä pilvipalvelut ovat ja mitä pilviteknologia edellyttää. Tietoperustassa kuvattiin globaalia pilvipalvelumarkkinaa, markkinan toimijoita ja yrityksille tarjottavia palveluita. Lähteiden avulla selvitettiin, miten pilvipalveluita hyödynnetään liiketoiminnassa, mitä pilvistrategia tarkoittaa ja mitä palveluiden käyttöönotto edellyttää. Nykytilan lisäksi tutkittiin, miten organisaatiot voivat tulevaisuudessa hyödyntää palveluita. Tietoperustaan listattiin pilvipalveluiden nykyisiä ja tulevia liiketoimintahyötyjä, haasteita ja riskejä.
Työelämälähtöisen primääriaineiston kokoamiseksi tehtiin empiirinen tutkimus vuonna 2022. Otokseen haluttiin vastaajia, joilla on työkokemuksen tuomaa tietoa organisaatioista ja toimialoista. Otokseen poimittiin kirjoittajan ammatillista verkostoa ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun monimuoto-opiskelijat ja YAMK-opiskelijat. Tutkimusmenetelmäksi valittiin verkossa toteutettu kyselytutkimus, jossa yhdistettiin määrällistä ja laadullista tutkimusta.
Kyselyyn vastanneista yrityksistä 90 % oli hyödyntänyt pilvipalveluita erittäin paljon tai melko paljon. Vastaajayrityksissä oli hyödynnetty erityisesti SaaS-ohjelmistopalveluita, IaaS-infrapalveluita ja PaaS-alustapalveluita. Vastaajista 52 % oli sitä mieltä, että pandemian aikana pilvipalveluiden käyttö kasvoi vain melko vähän tai ei lainkaan. Pilvipalveluiden suurimmaksi hyödyksi vastaajat kokivat paikkariippumattomuuden. Muita tunnistettuja hyötyjä olivat skaalautuvuus, toimivuus, globaali käytettävyys, monikäyttöisyys, kustannustehokkuus ja helppokäyttöisyys. Alle puolet vastaajista näki pilvipalveluiden tuottaneen kilpailuetua yritykselle. Vastaajien suuri enemmistö arvioi hybridityön edellyttävän tulevaisuudessa pilvipalveluita erittäin paljon tai melko paljon. Vastaajista enemmistö olettaa paikkariippumattomuuden olevan suurin pilvihyöty tulevaisuudessakin.
Pilvipalveluiden suurimmiksi nykyhaasteiksi koettiin osaaminen, tietoturva, kyberturvallisuus ja tietosuoja. Tulevaisuuden pilvihaasteiksi arvioitiin turvallisuus, ihmisten toiminta, pilvipalveluihin liittyvä osaaminen ja pilviosaajien puute.
Tutkimuskysymyksiä olivat pilvipalvelut ja hyödynnettävyys, pilvipalveluiden nykytila ja pilvipalveluiden hyödyntäminen tulevaisuudessa. Tutkimusmenetelmiksi valittiin kirjallisuustutkimus ja empiirinen tutkimus.
Kirjallisuustutkimuksessa käytettiin aineistonkeruumenetelminä kirjallisia ja sähköisiä lähteitä. Tutkimuksessa selvitettiin, mitä pilvipalvelut ovat ja mitä pilviteknologia edellyttää. Tietoperustassa kuvattiin globaalia pilvipalvelumarkkinaa, markkinan toimijoita ja yrityksille tarjottavia palveluita. Lähteiden avulla selvitettiin, miten pilvipalveluita hyödynnetään liiketoiminnassa, mitä pilvistrategia tarkoittaa ja mitä palveluiden käyttöönotto edellyttää. Nykytilan lisäksi tutkittiin, miten organisaatiot voivat tulevaisuudessa hyödyntää palveluita. Tietoperustaan listattiin pilvipalveluiden nykyisiä ja tulevia liiketoimintahyötyjä, haasteita ja riskejä.
Työelämälähtöisen primääriaineiston kokoamiseksi tehtiin empiirinen tutkimus vuonna 2022. Otokseen haluttiin vastaajia, joilla on työkokemuksen tuomaa tietoa organisaatioista ja toimialoista. Otokseen poimittiin kirjoittajan ammatillista verkostoa ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun monimuoto-opiskelijat ja YAMK-opiskelijat. Tutkimusmenetelmäksi valittiin verkossa toteutettu kyselytutkimus, jossa yhdistettiin määrällistä ja laadullista tutkimusta.
Kyselyyn vastanneista yrityksistä 90 % oli hyödyntänyt pilvipalveluita erittäin paljon tai melko paljon. Vastaajayrityksissä oli hyödynnetty erityisesti SaaS-ohjelmistopalveluita, IaaS-infrapalveluita ja PaaS-alustapalveluita. Vastaajista 52 % oli sitä mieltä, että pandemian aikana pilvipalveluiden käyttö kasvoi vain melko vähän tai ei lainkaan. Pilvipalveluiden suurimmaksi hyödyksi vastaajat kokivat paikkariippumattomuuden. Muita tunnistettuja hyötyjä olivat skaalautuvuus, toimivuus, globaali käytettävyys, monikäyttöisyys, kustannustehokkuus ja helppokäyttöisyys. Alle puolet vastaajista näki pilvipalveluiden tuottaneen kilpailuetua yritykselle. Vastaajien suuri enemmistö arvioi hybridityön edellyttävän tulevaisuudessa pilvipalveluita erittäin paljon tai melko paljon. Vastaajista enemmistö olettaa paikkariippumattomuuden olevan suurin pilvihyöty tulevaisuudessakin.
Pilvipalveluiden suurimmiksi nykyhaasteiksi koettiin osaaminen, tietoturva, kyberturvallisuus ja tietosuoja. Tulevaisuuden pilvihaasteiksi arvioitiin turvallisuus, ihmisten toiminta, pilvipalveluihin liittyvä osaaminen ja pilviosaajien puute.