Kulta arvonsäilyttäjänä poikkeusaikoina
Lindholm, Erik (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915155
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915155
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on perehtyä kultaan, sekä tutkia sitä, miten kullan hinta on käyttäynyt poikkeusaikoina.
Työn alussa käydään kultaa läpi raaka-aineena, sen historiaa sekä eri asioita jotka vaikuttavat kullan kysyntään ja tarjontaan. Myös vertailtavat omaisuusluokat käydään työn viitekehyksessä läpi, jotta lukijalle muodostuu riittävä ymmärrys tutkimuksesta.
Tutkimustyyppinä on kvantitatiivinen, eli määrällinen tutkimus. Työn tutkimusosiossa kullan hintaa verrataan Yhdysvaltojen 10 vuoden korkoon, S&P 500 -osakeindeksiin sekä US Dollar valuuttaindeksiin. Tutkimuksen ajanjaksoiksi on valitty kolme toisistaan erillistä ajanjaksoa. Nämä ovat 1990-luvun it-kuplan viimeiset vuodet, vajaa kymmenen vuotta myöhemmin ilmennyt finanssikriisi sekä vuonna 2019 alkanut koronapandemia.
Tutkimus on toteutettu keräämällä kyseisiltä ajanjaksoilta päiväkohtaiset hintatiedot niin kullan, kuin myös vertailuluokkien arvoista. Työn reliabiliteetin ja validiteetin varmistamiseksi on päädytty riittävän tiheään ajalliseen sekä määrälliseen otantaan. Myös tiedot arvoista on kerätty identtisiltä ajanjaksoilta sekä päivämääriltä. Vertailua on suoritettu prosentuaalisina muutoksina, kuin myös luomalla korrelaatioita eri omaisuusluokkien välillä.
Tutkimuksen tulosten perusteella todettiin, että kullan hinta on ollut pitkällä aikavälillä nouseva. Poikkeusaikoina hinta nousi pääosin merkittävästi, eniten finanssikriisin aikana. Kullan havaittiin korreloivan negatiivisesti osakemarkkinoiden ja US Dollar indeksin välillä.
Työn alussa käydään kultaa läpi raaka-aineena, sen historiaa sekä eri asioita jotka vaikuttavat kullan kysyntään ja tarjontaan. Myös vertailtavat omaisuusluokat käydään työn viitekehyksessä läpi, jotta lukijalle muodostuu riittävä ymmärrys tutkimuksesta.
Tutkimustyyppinä on kvantitatiivinen, eli määrällinen tutkimus. Työn tutkimusosiossa kullan hintaa verrataan Yhdysvaltojen 10 vuoden korkoon, S&P 500 -osakeindeksiin sekä US Dollar valuuttaindeksiin. Tutkimuksen ajanjaksoiksi on valitty kolme toisistaan erillistä ajanjaksoa. Nämä ovat 1990-luvun it-kuplan viimeiset vuodet, vajaa kymmenen vuotta myöhemmin ilmennyt finanssikriisi sekä vuonna 2019 alkanut koronapandemia.
Tutkimus on toteutettu keräämällä kyseisiltä ajanjaksoilta päiväkohtaiset hintatiedot niin kullan, kuin myös vertailuluokkien arvoista. Työn reliabiliteetin ja validiteetin varmistamiseksi on päädytty riittävän tiheään ajalliseen sekä määrälliseen otantaan. Myös tiedot arvoista on kerätty identtisiltä ajanjaksoilta sekä päivämääriltä. Vertailua on suoritettu prosentuaalisina muutoksina, kuin myös luomalla korrelaatioita eri omaisuusluokkien välillä.
Tutkimuksen tulosten perusteella todettiin, että kullan hinta on ollut pitkällä aikavälillä nouseva. Poikkeusaikoina hinta nousi pääosin merkittävästi, eniten finanssikriisin aikana. Kullan havaittiin korreloivan negatiivisesti osakemarkkinoiden ja US Dollar indeksin välillä.