Kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden tarkastelua hoivakodissa
Sorvaniemi, Marja (2023)
Sorvaniemi, Marja
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052815079
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052815079
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella itsemääräämisoikeuden toteutumista kehitysvammaisten henkilöiden hoivakodissa henkilöstön näkökulmasta. Opinnäytetyön lähtökohtana oli tuottaa työelämän kumppanille tietoa kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden toteutumisesta arjessa. Tavoitteena oli kuvata henkilöstön kokemia vahvuuksia, haasteita ja kehittämisen tarpeita sekä syventää yleistä näkemystä itsemääräämisoikeuden osalta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineiston kerääminen tapahtui haastattelemalla sekä perehtymällä henkilöstön täyttämiin päiväkirjoihin ja sähköpostivastauksiin. Aineistoa saatiin 10 sähköpostilomaketta, seitsemän päiväkirjaa, kolme kirjallista vastausta ja seitsemän syventävää haastattelua. Kerätty aineisto käsiteltiin aineistolähtöisellä analyysilla.
Tuloksissa osoitettiin henkilöstön kokevan ristiriitaa itsemääräämisoikeuden ja asukkaiden turvallisuuden sekä terveydentilan takaamisen suhteen. Lainsäädäntö aiheutti välillä tulkintavaikeuksia henkilöiden itsemääräämisoikeuden suhteen.
Johtopäätöksenä todettiin turvallisuuden ja terveydentilan takaamisen ohittavan toisinaan itsemääräämisoikeuden arjessa. Lainsäädäntö ja yksilön kehitystaso ovat ajoittain ristiriidassa keskenään.
Kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeudesta on hyvin vähän tutkimusta, joten tulevaisuudessa olisi tärkeää tehdä jatkotutkimusta vahvasti marginaaliin jääneestä ryhmästä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineiston kerääminen tapahtui haastattelemalla sekä perehtymällä henkilöstön täyttämiin päiväkirjoihin ja sähköpostivastauksiin. Aineistoa saatiin 10 sähköpostilomaketta, seitsemän päiväkirjaa, kolme kirjallista vastausta ja seitsemän syventävää haastattelua. Kerätty aineisto käsiteltiin aineistolähtöisellä analyysilla.
Tuloksissa osoitettiin henkilöstön kokevan ristiriitaa itsemääräämisoikeuden ja asukkaiden turvallisuuden sekä terveydentilan takaamisen suhteen. Lainsäädäntö aiheutti välillä tulkintavaikeuksia henkilöiden itsemääräämisoikeuden suhteen.
Johtopäätöksenä todettiin turvallisuuden ja terveydentilan takaamisen ohittavan toisinaan itsemääräämisoikeuden arjessa. Lainsäädäntö ja yksilön kehitystaso ovat ajoittain ristiriidassa keskenään.
Kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeudesta on hyvin vähän tutkimusta, joten tulevaisuudessa olisi tärkeää tehdä jatkotutkimusta vahvasti marginaaliin jääneestä ryhmästä.