Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen musiikillisin keinoin

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten musiikin käyttö vaikuttaa varhaisen vuorovaikutuksen syntyyn vanhemman ja vauvan välillä ja miten sosionomi voi hyödyntää musiikkia varhaisen vuorovaikutuksen tukemisessa erityisesti silloin, kun varhaisen vuorovaikutuksen haasteena ovat perheen päihde- tai mielenterveysongelmat. Opinnäytetyö on toiminnallinen ja se toteutettiin yhteistyössä Tampereen kaupungin perhetukikeskus Päiväperhon kanssa. Aineisto tutkimukseen kerättiin toteuttamalla musiikkihetkiä ryhmässä, johon koottiin lapsia vanhempineen Päiväperhon asiakkaista. Musiikkihetkien avulla oli tarkoitus vahvistaa vanhemman ja vauvan varhaista vuorovaikutusta sekä löytää musiikillisia keinoja vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Tutkimusote opinnäytetyössä oli kvalitatiivinen.

Tutkimuksen aineisto osoitti, että vanhemman ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa oli oleellista yhteinen musiikillinen kokemus. Yhteisillä musiikkihetkillä vuorovaikutusaloitteita vanhemman ja lapsen välillä voitiin harjoitella ja vahvistaa. Vuorovaikutusta lisäävinä ja sitä ylläpitävinä musiikillisina elementteinä toimivat soittaminen ja erilaiset laululeikit. Vuorovaikutus lisääntyi ilmeiden, eleiden ja kosketuksen osalta.

Tuloksista voidaan päätellä, että sosionomi voi musiikin avulla tukea vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta käyttämällä erilaisia musiikillisia elementtejä hoidon ja kuntoutuksen tukena. Sosionomi ei voi käyttää musiikkia terapiamuotona, mutta musiikillisten keinojen, kuten laululeikkien ja soittamisen, käyttö yhteyden ja vuorovaikutuksen synnyttämiseen vanhempien ja lasten välillä näyttäisi onnistuvan myös sosionomilta.

The purpose of the thesis was to identify ways of aiding early interaction between parents and babies with music. The focus was especially on how musical support can be used with families with a background of drug addiction or mental health problems. The functional thesis was executed in cooperation with the family support center Päiväperho of the City of Tampere. The qualitative study was conducted by leading music sessions in groups of parents and children visiting Päiväperho, and by exploring ways of strengthening interaction between children and their parents during the sessions.

The study indicates that musical activities provide parents and children with important opportunities to practice initiating communication. Playing different instruments and singing together promoted interaction, and increased the usage of expressions, gestures, and touch. Therefore, a Bachelor of Social Services can utilize musical tools, such as singing and playing instruments, as a supportive tool in facilitating parent-child interaction in addition to treatment and care they receive from other professionals.