Drivningsskador i olikåldrig versus likåldrig skog

Abstract

I examensarbetet undersöks om det finns en skillnad mellan drivningsskador i olikåldrig skog versus likåldrig skog. En plockhuggning jämförs med en andra gallring. Tidigare forskning lyfts fram och begrepp som används förklaras.

I undersökningen ingick totalt åtta objekt, fyra objekt av respektive population. Objekten i västra Nyland och Egentliga Finland inventerades under barmarkstiden. Tapios fältgranskningsdirektiv låg som grund för inventeringen och provytorna placerades systematiskt ut med hjälp av ArcGIS programmet. Från varje objekt blev minst tio provytor inventerade med en cirkelprovyta med radien 5,64 meter. Endast stam- och rotskador blev inventerade.

Resultatet tyder på att det finns en skillnad i andelen drivningsskador mellan skog som sköts olikåldrigt och likåldrigt. Medelskadeprocenten av plockhuggningarna var 18,4% och 7,7% i gallringarna. För att bedöma saken statistiskt, gjordes ett t-test. Hypotesprövning med t-test visar på signifikanta skillnader. Det är ändå svårt att bedöma vilka faktorer som påverkar skadenivån mest, fler objekt skulle behövas för en sådan analys.

Tämän tutkielman tavoitteena on ollut selvittää, onko korjuuvaurioiden määrässä eri-ikäisrakenteisessa metsässä verrattuna tasaikäisrakenteiseen metsään eroa. Vertailen poimintahakkuuta ja varttuneen kasvatusmetsikön toista harvennusta. Nostan esille aikaisempia tutkimuksia ja käyttämäni käsitteet selitetään tässä työssä.

Tutkimukseen kuuluu yhteensä kahdeksan kohdetta, neljä kohdetta kumpaakin populaatiota. Kohteet inventoitiin paljasmaan aikaan ja ne sijaitsevat Länsi-Uudellamaalla sekä Varsinais-Suomessa. Pohjana inventoinneissa on käytetty Tapion kenttätarkastusohjeita. Koealat asetettiin järjestelmällisesti ArcGIS-ohjelman avulla. Jokaisesta kohteesta on inventoitu vähintään kymmenen koealaa ja käytetyn ympyräkoealan säde on ollut 5,64 metriä. Ainoastaan runko- ja juurivauriot inventoitiin.

Lopputulos viittaa siihen, että vahinkojen määrässä eri-ikäisrakenteisen ja tasaikäisrakenteisen metsän välillä on eroa. Vahinkojen määrien keskiarvo poimintahakkuussa oli 18,4 % ja toisessa harvennuksessa 7,7 %. Tilastollinen arviointi tehtiin t-testin avulla. Testaamalla t-testin hypoteesia käy ilmi, että ero on merkittävä. On kuitenkin vaikea arvioida, mitkä tekijät vaikuttavat eniten vahinkojen määrään. Sellaiseen analyysiin tarvittaisiin enemmän kohteita.

In this thesis I investigated whether there is a difference in harvesting damages between uneven-aged forest and even-aged forest. Selection cutting was compared with second thinning. Previous research was introduced, and I explained terms which were used in this thesis.

The study included eight objects, four from each population. The objects were investigated during the snow-free time and they are located in Western Uusimaa and Southwest Finland. Tapio’s system for investigating harvest quality was used in this work and the circular sample area was systematically deployed by ArcGIS software. At least ten sample areas were investigated from every object, and a circular sample area with a radius of 5,64 meter was applied. Only damage in trunks and roots was investigated.

The result of the study indicated that there is a difference in harvesting damages between uneven-aged and even-aged managed forests. The medium percentage of damage in selection cuttings was 18,4% and in harvestings 7,7%. A t-test was used to evaluate the results statistically. Hypothesis testing with the t-test indicated a significant difference. It was hard to evaluate which factors affected the level of damage the most. More objects would be needed for such an analysis.