Kirurgisen päivystysleikkauspotilaan tarkistuslista : Turvallisuutta kehittämällä parempaa laatua
Koskinen, Niina (2014)
Koskinen, Niina
Centria ammattikorkeakoulu (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu)
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061613019
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061613019
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Keski-Pohjanmaan keskussairaalan kirurgisen päivystysleikkauspotilaan tarkistuslista hoitoprosessin eri toimijoiden käyttöön. Opinnäytetyön tavoitteena oli hoitopoikkeamilta välttyminen ja sen seurauksena laadun paraneminen.
Opinnäytetyöni toteutettiin toimintatutkimuksena. Tutkimusprosessia ei voitu suunnitella etukäteen kovin tarkasti, vaan kehittämisprosessin aikana tehdyt havainnot määrittelivät ja ohjasivat tutkimusprosessin etenemistä. Opinnäytetyön ohjausryhmän ja asiantuntijaryhmän kokoukset veivät tutkimusprosessia eteenpäin ja suuntasivat sitä. Opinnäytetyöni ohjausryhmä oli tärkeässä asemassa interventioissa.
Opinnäytetyöni aineistona oli hoitopoikkeamailmoituksia ja HaiPro-ilmoituksia yhteensä 423 kappaletta. Nämä analysoitiin luokittelemalla ilmoitukset HaiPro-luokkien mukaisesti seitsemään luokkaan, jotka olivat: lääkepoikkeama, tiedonkulku, peruuntuneet leikkaukset, käytös, työnjako, henkilökuntaresurssi ja tekniset ongelmat. Lisäksi käytettiin sisällön erittelyä. Opinnäytetyön ohjausryhmä valitsi edellisen luokittelun perusteella kehittämiskohteeksi tiedonkulku-luokan. Se jaettiin vielä kahdeksaan luokkaan, jotka olivat: sovituista toimintatavoista kiinni pitäminen, tiedottaminen ja hoidon järjestelyt, raportointi, lääkäreiden toimintatavat, laskutus, ongelmat traumatiimissä ja -hälytyksessä, väärät potilaspaperit ja ongelmia tietojärjestelmissä. Opinnäytetyön ohjausryhmä valitsi edellisen luokittelun perusteella kehittämiskohteeksi sovituista toimintatavoista kiinni pitämisen. Tähän kehittämistyöhön valittiin tarkistuslistan kehittäminen kirurgisten päivystysleikkauspotilaiden hoitoon.
Tarkistuslista on käytössä Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa, ja siitä on saatu myönteistä palautetta käyttäjiltä. Tarkistuslistaa voidaan käyttää muokattuna muillekin potilasryhmille. Soveltuvin osin kirurgisen päivystyspotilaan tarkistuslistaa voidaan käyttää myös muissa erikoissairaanhoidon organisaatioissa.
Opinnäytetyöni toteutettiin toimintatutkimuksena. Tutkimusprosessia ei voitu suunnitella etukäteen kovin tarkasti, vaan kehittämisprosessin aikana tehdyt havainnot määrittelivät ja ohjasivat tutkimusprosessin etenemistä. Opinnäytetyön ohjausryhmän ja asiantuntijaryhmän kokoukset veivät tutkimusprosessia eteenpäin ja suuntasivat sitä. Opinnäytetyöni ohjausryhmä oli tärkeässä asemassa interventioissa.
Opinnäytetyöni aineistona oli hoitopoikkeamailmoituksia ja HaiPro-ilmoituksia yhteensä 423 kappaletta. Nämä analysoitiin luokittelemalla ilmoitukset HaiPro-luokkien mukaisesti seitsemään luokkaan, jotka olivat: lääkepoikkeama, tiedonkulku, peruuntuneet leikkaukset, käytös, työnjako, henkilökuntaresurssi ja tekniset ongelmat. Lisäksi käytettiin sisällön erittelyä. Opinnäytetyön ohjausryhmä valitsi edellisen luokittelun perusteella kehittämiskohteeksi tiedonkulku-luokan. Se jaettiin vielä kahdeksaan luokkaan, jotka olivat: sovituista toimintatavoista kiinni pitäminen, tiedottaminen ja hoidon järjestelyt, raportointi, lääkäreiden toimintatavat, laskutus, ongelmat traumatiimissä ja -hälytyksessä, väärät potilaspaperit ja ongelmia tietojärjestelmissä. Opinnäytetyön ohjausryhmä valitsi edellisen luokittelun perusteella kehittämiskohteeksi sovituista toimintatavoista kiinni pitämisen. Tähän kehittämistyöhön valittiin tarkistuslistan kehittäminen kirurgisten päivystysleikkauspotilaiden hoitoon.
Tarkistuslista on käytössä Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa, ja siitä on saatu myönteistä palautetta käyttäjiltä. Tarkistuslistaa voidaan käyttää muokattuna muillekin potilasryhmille. Soveltuvin osin kirurgisen päivystyspotilaan tarkistuslistaa voidaan käyttää myös muissa erikoissairaanhoidon organisaatioissa.