Hengellisyyden vaikutukset opiskelijoiden henkiseen hyvinvointiin

Abstract

Kirjallisuuskatsauksemme tavoitteena oli perehtyä tutkitun tiedon pohjalta hengellisyyden vaikutuksista osana opiskelijoiden henkistä hyvinvointia, tarkoituksena tuoda tietoa vaikutuksista ja tuoda siihen hoitotyön näkökulmaa.

Tässä työssä keskityimme opiskelijoihin, sillä opiskelijoiden kuormitus on kasvanut viime vuosina. Halusimme tuoda esille mahdollisia voimavaroja lisääviä tekijöitä ja perehtyä tutkitun tiedon pohjalta, miten hengellisyys vaikuttaa opiskelijoiden henkiseen hyvinvointiin. Aihetta pidimme tärkeänä ja koimme että se on jäänyt liian vähälle huomiolle.

Opinnäytetyö toteutettiin suppeana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston keruu tapahtui sähköisten tieto kantojen kautta ja hyödyntäen Centria-ammattikorkeakoulun kirjaston e-aineistoja. Tietokantoina käytimme: Ebsco, Researh gate, Taylor & Francis online, Cinahl ja Google scholar. Käytimme myös Centria ammattikorkeakoulun kirjastoa sekä Kokkolan kaupungin kirjastoa. Lopullisen työhön karsiutui 8 tutkimusta, joista kokosimme yhteen kirjallisuuskatsauksen.

Työstämme voivat hyötyä monipuolisesti useat eri tahot, kuten: opiskelijat, opettajat, kuraattorit, kouluterveydenhuollon henkilökunta, terveydenhuollon ammattihenkilöstö, nuorten parissa erilaisissa tehtävissä työskentelevät, kirkon piirissä työskentelevät, sosiaalialan ammattihenkilöstö sekä voimavaratyöskentelyn parissa toimivat työntekijät, näiden lisäksi työstä voivat hyötyä myös muut ammattilaiset.

Tekemämme opinnäytetyö osoitti, että hengellisyys vaikuttaa opiskelijoiden henkiseen hyvinvointiin pääosin positiivisella tavalla, lisää turvallisuuden tunnetta ja antaa tarkoitusta elämälle. Hengellisyys luo toivoa ja auttaa jaksamaan arjessa. Poikkeuksena nousi esille vähemmistöt, kuten muunsukupuoliset ja sateenkaarinuoret. He kokivat, että hengellisyys ei lisää heidän hyvinvointiaan. Vähemmistöjen kohdalla tutkimustuloksia ei voida pitää täysin kiistattomina sillä tutkimukset osoittivat, että vähemmistöjen kohdalla henkinen hyvinvointi on muuta väestöä merkittävästi huonommalla tasolla myös laajemmissa hyvinvointiin liittyvissä tutkimuksissa. Näiltä osin aihe vaatisi lisätutkimuksia.

The purpose of our literature review was to learn about the impact of spirituality as a part of student’s mental well-being, based on researched data. The aim was to bring information about the effects and bringing a nursing perspective to it.

In this thesis, we focused on students, because the workload of study has increased in the recent years. We wanted to highlight factors that increase resources and learn, based on researched information, how spirituality affects students' mental well-being. We considered the topic important and felt that it has received too little attention.

The thesis implemented as a brief literature review. The material was collected through electronic databases and by utilizing the e-materials of the Centria University of Applied Sciences library. As databases we used: Ebsco, Researh gate, Taylor & Francis online, Cinahl, Google scholar. We also used Centria University of Applied Sciences' library and Kokkola city libraries. A total of 8 studies were selected for the final literature review, from which we compiled our final work.

Several different parties can benefit from our work, such as: students themselves, teachers, curators, school healthcare staff, healthcare professionals, those who work with young people in various positions, those who work in the church, professional staff in the social sector and employees working in resource work. In addition to these, other professionals who feel that they benefit from the topic of the work done can make use of the thesis.

Our thesis showed that spirituality affects students' mental well-being in a positive way as it increases the feeling of security and gives meaning to life. Spirituality creates hope and helps one to cope with everyday life. Minorities, such as a different sex and rainbow youth were an exception. They felt that spirituality did not increase their well-being. In the case of minorities, the research results would not be completely indisputable, as the studies showed that the mental well-being of minorities is at a significantly worse level than the rest of the population, even in broader studies related to well-being. In these respects, the topic would require further research.