Pituusleikkurilta uudelleenrullaukseen ja haaskioon menevien asiakasrullien laatuviat ja niiden analysointi sekä raportointi
Jaakkola, Nea-Kamilla (2023)
Jaakkola, Nea-Kamilla
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915231
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915231
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda Microsoftin Power BI -ohjelmistopalvelualustalla UPM Raflatac Tampereen tehtaan toimihenkilöiden käyttöön raportointipohjat, joiden avulla pystytään vuosi-, kuukausi- ja viikkotasolla seuraamaan pituusleikkureilta uudelleenrullaukseen menevien rullien määrää sekä haaskiomääriä. Työssä perehdyttiin nimenomaan jälkikäsittelyssä tulleisiin laminoinnin aiheuttamiin haaskiosyihin, ei suoraan laminointikoneilta tulevaan haaskioon. Työn avulla haluttiin selvittää haaskiomäärällisesti mitattuna haastavimpia tuotteita laminointikonekohtaisesti ja analysoida niiden laatuvikoja. Analysointia varten haastateltiin laminointikoneiden käyttö- ja kehitysinsinöörejä. Haastattelut toteutettiin avoimina ryhmähaastatteluina. Lisäksi työssä tarkasteltiin esiin nousseiden tuotteiden aikaisempien vuosien datoja, jotta löydettiin ne tuotteet, jotka ovat tuottaneet eniten haaskiota muinakin vuosina.
Työn toinen tavoite oli päivittää yrityksen järjestelmissä olevia syykoodeja, joita käytetään tarkentamaan vikaa aina, kun materiaalia joudutaan laittamaan haaskioon tai uudelleenrullaukseen. Annetut tiedot tallentuvat yrityksen järjestelmiin ja nämä toimivat myös raporttipohjissa tärkeänä informaationa. Syykoodien päivittäminen perustui työntekijöiden puolistrukturoituihin haastatteluihin, joissa pyrittiin löytämään tarpeettomat syykoodit ja ehdotukset uusille koodeille. Lisäksi haastatteluissa kerättiin työntekijöiden omia kokemuksia eri laminointikoneiden laatuvioista tukemaan Power BI:n tuloksia.
Työn tuloksena saatiin luotua kuusi erilaista raporttipohjaa eri käyttötarpeisiin. Raporttipohjissa hyödynnetään kuvaajia ja taulukoita, joiden avulla nähdään valitun ajankohdan mukaan tuotteet, niiden haaskio- ja uudelleenrullausmäärät sekä syyt niiden taustalla. Raporttien avulla suuresta datamäärästä voidaan tehdä yrityksen toiminnan kehittämisen kannalta tärkeitäkin löytöjä.
Haastatteluiden avulla eri syykoodilistauksista löydettiin tarpeettomat syykoodit, jotka pyritään yrityksen toimesta poistamaan. Tulosten perusteella suurin osa listauksista oli kuitenkin lähes ajan tasalla eikä poistettavia syykoodeja löytynyt monta. Uusia ehdotuksia syykoodeihin saatiin muutamia ja eteen tuli toiveita käyttäjäystävällisemmistä listauksista. Tärkeää etenkin jatkon kannalta olisikin, että työntekijöiden keskuudessa käytettäisiin aina oikeita syykoodeja kuvaamaan vikaa ja ohjeistus olisi yhtenäinen, jotta tulosten raportointi ei vääristyisi. Opinnäytetyön julkisesta versiosta on poistettu kokeellinen osuus.
Työn toinen tavoite oli päivittää yrityksen järjestelmissä olevia syykoodeja, joita käytetään tarkentamaan vikaa aina, kun materiaalia joudutaan laittamaan haaskioon tai uudelleenrullaukseen. Annetut tiedot tallentuvat yrityksen järjestelmiin ja nämä toimivat myös raporttipohjissa tärkeänä informaationa. Syykoodien päivittäminen perustui työntekijöiden puolistrukturoituihin haastatteluihin, joissa pyrittiin löytämään tarpeettomat syykoodit ja ehdotukset uusille koodeille. Lisäksi haastatteluissa kerättiin työntekijöiden omia kokemuksia eri laminointikoneiden laatuvioista tukemaan Power BI:n tuloksia.
Työn tuloksena saatiin luotua kuusi erilaista raporttipohjaa eri käyttötarpeisiin. Raporttipohjissa hyödynnetään kuvaajia ja taulukoita, joiden avulla nähdään valitun ajankohdan mukaan tuotteet, niiden haaskio- ja uudelleenrullausmäärät sekä syyt niiden taustalla. Raporttien avulla suuresta datamäärästä voidaan tehdä yrityksen toiminnan kehittämisen kannalta tärkeitäkin löytöjä.
Haastatteluiden avulla eri syykoodilistauksista löydettiin tarpeettomat syykoodit, jotka pyritään yrityksen toimesta poistamaan. Tulosten perusteella suurin osa listauksista oli kuitenkin lähes ajan tasalla eikä poistettavia syykoodeja löytynyt monta. Uusia ehdotuksia syykoodeihin saatiin muutamia ja eteen tuli toiveita käyttäjäystävällisemmistä listauksista. Tärkeää etenkin jatkon kannalta olisikin, että työntekijöiden keskuudessa käytettäisiin aina oikeita syykoodeja kuvaamaan vikaa ja ohjeistus olisi yhtenäinen, jotta tulosten raportointi ei vääristyisi. Opinnäytetyön julkisesta versiosta on poistettu kokeellinen osuus.