Työhyvinvoinnin johtaminen osaksi esihenkilötyötä Kaakkois-Suomen yhdyskuntaseuraamustoimistossa

Abstract

Mielekäs työ sekä motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö on yksi Rikosseuraamuslaitoksen keskeisistä tavoitteista. Monien muiden alojen tavoin myös Rikosseuraamusalan rekrytoinnin haasteet ovat todellisia jo tällä hetkellä. Rikosseuraamuslaitoksessa virkaurat ovat pitkiä, joten työhyvinvointiin panostaminen korostuu entisestään. Asiakastyön erityisluonteisuus ja henkilöstön ikääntyminen ovat haastava yhtälö. Opinnäytetyön aihe nousi Rikosseuraamuslaitoksen heikosta työhyvinvoinnin tilasta ja omasta tehtävästäni kehittää työhyvinvointia työyhteisöni esihenkilönä. Yksi Rikosseuraamuslaitoksen tulostavoitteista on henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen. Opinnäytetyö on kehittämistutkimus. Sen tarkoituksena oli selvittää, miten työhyvinvointi koetaan Kaakkois-Suomen yhdyskuntaseuraamustoimistossa, mitkä seikat vaikuttavat työntekijän työhyvinvointiin esihenkilötyön näkökulmasta ja miten työhyvinvoinnin johtaminen jalkautetaan esihenkilöiden työkenttään. Aineistonkeruumenetelminä olivat vuosittainen VMbaro-työtyytyväisyyskysely, yhteiskehittämispajat ja kehityskeskustelut. Tämänhetkistä työhyvinvoinnin tilaa kartoitettiin purkamalla vuosittaisen VMbaro-työtyytyväisyyskyselyn tuloksia taustatiedoksi. Tutkimuksen ympärille järjestettiin kaksi työpajaa, joiden tarkoituksena oli saada tietoa työhyvinvointia tukevista tekijöistä. Työpajojen lisäksi kerättiin lisätietoa henkilöstöltä kehityskeskusteluiden kautta. VMbaro-työtyytyväisyyskyselyn mukaan valtakunnallisesti vertailtuna tulokset Kaakkois-Suomen yhdyskuntaseuraamustoimistossa olivat huomattavasti keskiarvoa korkeammat, mutta ne olivat monilta osin pudonneet vuoden takaisesta. Työpajoista ja kehityskeskusteluista koostettiin 10 työhyvinvointia tukevaa tekijää esihenkilötyöhön. Näiden on tarkoituksena olla esihenkilötyössä tukena ja muistutuksena työhyvinvoinnin johtamisessa. Työhyvinvointi vaatii johtamista ja hyvällä esihenkilötyöllä on suuri vaikutus työhyvinvointiin. Tutkimuksessa korostui esihenkilön arjessa näkyminen ja mukana oleminen työssä. Tähän sisältyy muun muassa tunne turvallisesta työympäristöstä, henkisestä tukemisesta, avoimesta keskustelukulttuurista ja työntekijöiden yksilöllisyyden huomioimisesta. Jokainen työntekijä on yksilö ja haluaa tulla huomioiduksi omine vahvuuksineen ja osaamistarpeineen.