Taloyhtiöiden energiankulutuksen hallinta
Koponen, Veera (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915423
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915423
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli jyväskyläläinen kiinteistöhoitoalalla toimiva yritys TL-Maint Oy, jolla oli tarve tuottaa asiakkailleen konkreettisia tutkimustuloksia pienien kiinteistöhoidollisten toimenpiteiden vaikutuksesta rakennusten energiatehokkuuteen.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pystyisikö 1950–1980-luvulla rakennetun asuinkiinteistön energiatehokkuutta parantamaan ilman kalliita investointeja kohteen LVIS-järjestelmiin tai kiinteistön rakenteisiin.
Tutkimuksen toteuttamiseksi tuli ensimmäiseksi pohtia kohteeseen suoritettavan energiakierroksen sisältö. Kierroksella tutkimuskohteen kiinteistönhoitaja analysoi kiinteistön asuntojen ja yleisten tilojen kuntoa sekä ominaisuuksia kohteen energiatehokkuuden näkökulmasta. Energiakierroksen suorittamisen jälkeen alkoi kuukauden kestävä seurantajakso, josta saatuja energiankulutuslukemia verrattiin aiempien vuosien
kulutuslukemiin. Vertailulukemat valikoituivat siten, että kuukauden keskilämpötila vastaisi mahdollisimman lähelle tutkimusajanjakson keskilämpötilaa.
Tutkimustulosten ei voitu yksiselitteisesti todeta vaikuttaneen alentavasti kiinteistön energiankulutukseen. Sähkön- ja kaukolämmönkulutus laskivat tutkimusjakson aikana, mutta puolestaan kaukolämpöveden kulutus nousi. Tutkimustulosten tulkintaa hankaloitti se, että kohteen energiankulutuslukemia oli saatavilla vain vuoteen 2019, jolloin on haastavaa arvioida ovatko vertailukuukausien kulutushuiput tyypillisiä vaihteluita vai seurausta esimerkiksi koronaepidemiasta seuranneesta etätyöhön siirtymisestä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena case-tutkimuksena (tapaustutkimus). Työn tuloksena saatiin huomioita kiinteistön kunnosta energiatehokkuuden näkökulmasta sekä jatkotoimenpide-ehdotuksia energiatehokkuuden parantamiseksi jatkossa.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pystyisikö 1950–1980-luvulla rakennetun asuinkiinteistön energiatehokkuutta parantamaan ilman kalliita investointeja kohteen LVIS-järjestelmiin tai kiinteistön rakenteisiin.
Tutkimuksen toteuttamiseksi tuli ensimmäiseksi pohtia kohteeseen suoritettavan energiakierroksen sisältö. Kierroksella tutkimuskohteen kiinteistönhoitaja analysoi kiinteistön asuntojen ja yleisten tilojen kuntoa sekä ominaisuuksia kohteen energiatehokkuuden näkökulmasta. Energiakierroksen suorittamisen jälkeen alkoi kuukauden kestävä seurantajakso, josta saatuja energiankulutuslukemia verrattiin aiempien vuosien
kulutuslukemiin. Vertailulukemat valikoituivat siten, että kuukauden keskilämpötila vastaisi mahdollisimman lähelle tutkimusajanjakson keskilämpötilaa.
Tutkimustulosten ei voitu yksiselitteisesti todeta vaikuttaneen alentavasti kiinteistön energiankulutukseen. Sähkön- ja kaukolämmönkulutus laskivat tutkimusjakson aikana, mutta puolestaan kaukolämpöveden kulutus nousi. Tutkimustulosten tulkintaa hankaloitti se, että kohteen energiankulutuslukemia oli saatavilla vain vuoteen 2019, jolloin on haastavaa arvioida ovatko vertailukuukausien kulutushuiput tyypillisiä vaihteluita vai seurausta esimerkiksi koronaepidemiasta seuranneesta etätyöhön siirtymisestä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena case-tutkimuksena (tapaustutkimus). Työn tuloksena saatiin huomioita kiinteistön kunnosta energiatehokkuuden näkökulmasta sekä jatkotoimenpide-ehdotuksia energiatehokkuuden parantamiseksi jatkossa.