Toimintaterapeutin täydennyskoulutus
Vainio, Päivi (2023)
Vainio, Päivi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052413942
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052413942
Tiivistelmä
Toimintaterapeutti on laaja-alainen terveydenhuoltoalan tutkinto, johon kuuluu terveydenhuoltolaista lähtevä täydennyskoulutusvelvoite. Täydennyskoulutus on tärkeää siksi, että työelämän vaatimukset muuttuvat nykyään nopeasti ja terveydenhuoltoalan työntekijöiden pitää siksi kehittää jatkuvasti omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan, jotta asiakkaat saavat parasta mahdollista hoitoa ja kuntoutusta. Oman osaamisen kehittäminen on osa jatkuvaa, elinikäistä oppimista, joka on myös työssä jaksamisen kannalta tärkeää.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä selvitys siitä, millaista täydennyskoulutusta toimintaterapeuteilla ja mitä muita ammatillisia koulutuksia toimintaterapeutit ovat suorittaneet. Lisäksi tavoitteena oli saada tietoa siitä, miten täydennyskoulutus on rahoitettu, mistä siitä on saatu tietoa ja mihin koulutuksiin vastaajat haluaisivat tulevaisuudessa osallistua. Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena, ja opinnäytetyön aineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeen avulla.
Kyselyyn vastasi 116 toimintaterapeuttia, joista 24 % oli suorittanut ammattitutkinnon, 28 % ammatillisen perustutkinnon ja 32 % opisto/korkeakoulututkinnon toimintaterapeutin tutkinnon lisäksi. 107 vastaajaa kertoi suorittaneensa jonkin täydennyskoulutuksen ja heistä 65 % oli suorittanut arviointimenetelmäkoulutuksen. Suuri osa vastaajista oli sitä mieltä, että täydennyskoulutuksesta on ollut hyötyä toimintaterapeutin työssä. Täydennyskoulutuksen rahoituksesta vastasi 43 % suurimmaksi osaksi työnantaja, 38 % vastaajista taas rahoitti koulutuksen suurimmaksi osaksi itse ja 13 % yhtä paljon sekä työnantaja että itse. Tietoa täydennyskoulutuksista vastaajat saivat eniten kollegoilta, sosiaalista mediasta sekä internetistä.
Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi myös, että täydennyskoulutusta pidettiin välttämättömänä ammatilliselle kehittymiselle ja työssä jaksamiselle. Epäkohtana mainittiin, että koulutukset ovat kalliita ja vaikka ne hyödyttävät työnantajaa ja asiakasta, niin palkkaan koulutuksella ei ole vaikutusta. Moni vastaaja toivoi myös yliopistotasoista maisterikoulutusta Suomeen sekä pelkästään toimintaterapeuteille tarkoitettua koulutusta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä selvitys siitä, millaista täydennyskoulutusta toimintaterapeuteilla ja mitä muita ammatillisia koulutuksia toimintaterapeutit ovat suorittaneet. Lisäksi tavoitteena oli saada tietoa siitä, miten täydennyskoulutus on rahoitettu, mistä siitä on saatu tietoa ja mihin koulutuksiin vastaajat haluaisivat tulevaisuudessa osallistua. Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena, ja opinnäytetyön aineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeen avulla.
Kyselyyn vastasi 116 toimintaterapeuttia, joista 24 % oli suorittanut ammattitutkinnon, 28 % ammatillisen perustutkinnon ja 32 % opisto/korkeakoulututkinnon toimintaterapeutin tutkinnon lisäksi. 107 vastaajaa kertoi suorittaneensa jonkin täydennyskoulutuksen ja heistä 65 % oli suorittanut arviointimenetelmäkoulutuksen. Suuri osa vastaajista oli sitä mieltä, että täydennyskoulutuksesta on ollut hyötyä toimintaterapeutin työssä. Täydennyskoulutuksen rahoituksesta vastasi 43 % suurimmaksi osaksi työnantaja, 38 % vastaajista taas rahoitti koulutuksen suurimmaksi osaksi itse ja 13 % yhtä paljon sekä työnantaja että itse. Tietoa täydennyskoulutuksista vastaajat saivat eniten kollegoilta, sosiaalista mediasta sekä internetistä.
Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi myös, että täydennyskoulutusta pidettiin välttämättömänä ammatilliselle kehittymiselle ja työssä jaksamiselle. Epäkohtana mainittiin, että koulutukset ovat kalliita ja vaikka ne hyödyttävät työnantajaa ja asiakasta, niin palkkaan koulutuksella ei ole vaikutusta. Moni vastaaja toivoi myös yliopistotasoista maisterikoulutusta Suomeen sekä pelkästään toimintaterapeuteille tarkoitettua koulutusta.
