Sosiaalinen kuntoutus työtoiminnan näkökulmasta

Abstract

Suomen työllisyyden hoitaminen oli muutosvaiheessa vuonna 2022 ja keväällä 2023. Vastaavia uudistuksia ei ollut tehty yli 20 vuoteen. Valtion tarkoituksena oli siirtää työllisyyden hoitamisen vastuu kunnille vuonna 2025. Tehtiin lakimuutoksia, ja hyvinvointialueet ottivat vastuulleen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen. Sosiaalihuoltolaki muun muassa muuttui siten, että laki yhtenäisti sosiaalisen kuntoutuksen ja kuntouttava työtoiminnan.

Tavoitteena oli selkeyttää sosiaalisen kuntoutuksen nykytilannetta työtoiminnan näkökulmasta. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat. Minkälaista oli sosiaalisen kuntoutuksen työtoiminta? Minkälaista oli kuntouttava työtoiminta? Mielenkiintoa herätti myös, miten sosiaalisen kuntoutuksen työtoiminta ja kuntouttava työtoiminta erosivat toisistaan? Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa aiheesta.

Tutkimus toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla. Hakuja tehtiin useista eri tietokannoista ja manuaalisesti. Hakusanoina olivat ”sosiaalisen kuntoutuksen työtoiminta” ja ”kuntouttava työtoiminta”. Hakusanojen ja hakukriteerien avulla toteutettu haku tuotti paljon osumia, joista valikoitui lopulliseksi tutkimusaineistoksi 11 tieteellistä artikkelia tai julkaisua. Tutkimusaineisto käytiin läpi laadullisen sisällön analyysin keinoin. Tarkemmaksi menetelmäksi valittiin teemoittelu. Teemoja löydettiin kuusi, joiden sisältöjä analysoimalla saatiin vastauksia ja tietoa asetettuihin tutkimuskysymyksiin.

Keskeisinä tuloksina ilmenivät seuraavat teemat: sosiaalisen kuntouttavan työtoiminnan ja kuntouttavan työtoiminnan kohderyhmä, sosiaalinen kuntoutus ja työllistymisen polku, työtoiminnan sisältö (sisälsi molemmat sosiaalipalvelut), yhteiskehittäminen, kehittäminen ja sosiaalisen kuntoutuksen työtoiminnan ja kuntouttavan työtoiminnan tarve asiakkaalle.

Johtopäätöksinä voitiin todeta, että sosiaalisen kuntoutuksen työtoiminnan käsite ei ollut kaikille selkeä. Eroavaisuuksista huolimatta sosiaalisen kuntoutuksen työtoiminnan ja kuntouttavan työtoiminnan raja ei myöskään ollut selkeä. Uutta tietoa olivat aineistosta nousseet yhteiskehittämisen ja kehittämisen teemat. Kehittämistyö nähtiin erityisen tärkeänä osana yhteiskunnallista muutosta.