Cross Platform -sovelluskehitys React Native -kirjastolla
Hyvärinen, Teemu (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052614592
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052614592
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli luoda mobiilisovellus React Native -kirjastolla. React Native on Cross-Platform-kehikkoon kuuluva työkalu, jolla saadaan luotua sovelluksia useille eri alustoille. Tarkoituksena oli luoda sovellus snooker-yritykselle, sillä he haluavat odottavien pelaajien pääsevän pelaamaan kisatyylisesti toisiaan vastaan. Tavoitteena ei ollut luoda koko sovellusta, vaan tarkoitus oli saada hyvä pohja jatkokehitystä varten.
Kehitys tapahtui JavaScript-ohjelmointikielellä ja sovellukseen lisättiin myös offline-tietokanta Realm, koska tiedossa oli, että sovelluksen ei tarvitse olla ulkoverkkoon yhteydessä. Sovelluksen tilanhallinnasta vastasi Redux-työkalu. Reduxilla oli yksinkertaista päivittää tilaa eri puolilla sovellusta, ja komponentit pystyivät käyttämään muuttunutta tilaa hyväkseen.
Alussa selvitettiin, mitä eri vaihteita sovelluskehitys elinkaareen kuuluu, mikä on vaatimusmäärittelyn tarve ja miten se tulisi luoda. Kun projekti aloitetaan, pitäisi saada jäsenneltyä oikeaoppinen projektin rakenne mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Rakenne on tärkeä, sillä se auttaa sovelluksen siistinä pitämisessä. Sovelluskehitykseen sisältyy paljon eri teknologioita riippuen kehitettävästä sovelluksesta. Tarvitaan tietokanta taustalle, joten on selvitetty, mikä on Reaali-, ja NoSQL-tietokantojen erot ja missä tilanteessa tulisi ottaa toinen käyttöön. Lopuksi on esitelty esimerkkien avulla, kuinka eri teknologioita on hyödynnetty eri osissa sovellusta.
Lopputuloksena tuli hyvä kehys sovellukselle, ja osa vaatimusmäärittelyn toiminnallisista vaatimuksista täyttyivät. Työssä myös selvisi, mikä eroa on Native-sovelluksilla ja Cross-Platform-sovelluksilla, ja milloin näitä tulisi käyttää.
Kehitys tapahtui JavaScript-ohjelmointikielellä ja sovellukseen lisättiin myös offline-tietokanta Realm, koska tiedossa oli, että sovelluksen ei tarvitse olla ulkoverkkoon yhteydessä. Sovelluksen tilanhallinnasta vastasi Redux-työkalu. Reduxilla oli yksinkertaista päivittää tilaa eri puolilla sovellusta, ja komponentit pystyivät käyttämään muuttunutta tilaa hyväkseen.
Alussa selvitettiin, mitä eri vaihteita sovelluskehitys elinkaareen kuuluu, mikä on vaatimusmäärittelyn tarve ja miten se tulisi luoda. Kun projekti aloitetaan, pitäisi saada jäsenneltyä oikeaoppinen projektin rakenne mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Rakenne on tärkeä, sillä se auttaa sovelluksen siistinä pitämisessä. Sovelluskehitykseen sisältyy paljon eri teknologioita riippuen kehitettävästä sovelluksesta. Tarvitaan tietokanta taustalle, joten on selvitetty, mikä on Reaali-, ja NoSQL-tietokantojen erot ja missä tilanteessa tulisi ottaa toinen käyttöön. Lopuksi on esitelty esimerkkien avulla, kuinka eri teknologioita on hyödynnetty eri osissa sovellusta.
Lopputuloksena tuli hyvä kehys sovellukselle, ja osa vaatimusmäärittelyn toiminnallisista vaatimuksista täyttyivät. Työssä myös selvisi, mikä eroa on Native-sovelluksilla ja Cross-Platform-sovelluksilla, ja milloin näitä tulisi käyttää.