Mielen hyvinvointi tyttö ja naisjääkiekkoilijoilla valmentajien kuvaamana

Abstract

WHO:n tutkimuksessa lasten ja nuorten kohdalla todettiin, että liikunnan harrastaminen vähentää riskiä masennuksen kokemiseen ja masennusoireita pystytään vähentämään liikkumisinterventioiden avulla. Liikunta ja urheilu voivat aiheuttaa pelaajalle myös kuormittavia tekijöitä, jotka vaikuttavat hänen mielen hyvinvointiinsa. Suomessa on noin 5 000 tyttö- ja naisjääkiekon pelaajaa, jotka kokevat monenlaisia paineita sekä jääkiekosta että jääkiekon ulkopuolisesta elämästä. Nämä voivat kuormittaa pelaajaa ja vaikuttaa hänen mielen hyvinvointiinsa. Valmentajat ovat tiivisti tyttö- ja naispelaajien arjessa mukana ja osaltaan vaikuttamassa pelaajiensa mielen hyvinvointiin.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata valmentajien näkemyksiä tyttö- ja naisjääkiekkoilijoiden mielen hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi kartoitettiin, millaista tietoa valmentajat tarvitsisivat lisää tyttö- ja naispelaajien mielen hyvinvoinnista. Tämä opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusotteella ja aineisto kerättiin teemahaastattelemalla 12 tyttö- ja naisjääkiekkovalmentajaa. Valintakriteerinä oli, että valmentajalla oli kokemusta tyttö- ja/tai naisjääkiekon valmentamisesta. Haastattelut toteutuivat etäyhteydellä.

Opinnäytetyön tulokset olivat mielen hyvinvointiin liittyvien kuormitustekijöiden löytyminen jääkiekosta ja jääkiekon ulkopuolelta. Näitä tekijöitä oli muun muassa arjen kuormitus ja pelaaminen useassa joukkueessa. Valmentajat tarvitsevat työnsä tueksi lisää tietoa ikätasoisesta mielen hyvinvoinnin tukemisesta ja koulutuksia aiheeseen liittyen. Poikkeavaisuutena kuitenkin oli se, miten valmentajat näkivät oman roolinsa pelaajan mielen hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Joukkuehenki nähtiin erityisen tärkeänä mielen hyvinvointiin positiivisesti vaikuttavana tekijänä. Hyvän joukkuehengen ei mainittu voivan vaikuttaa negatiivisesti joukkueen suoritukseen, vaikka niin oli yhdessä aiemmassa tutkimuksessa käynyt ilmi.