Lapsiperheiden hyvinvointi vanhempien kokemana: kehittämisehdotukset lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi
Nevalainen, Sanna (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915453
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915453
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on työelämälähtöinen lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi laadittu tutkimuksellinen kehittämistyö, joka toteutettiin osana kuntakohtaista lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Opinnäytetyössä on kuvattu kehittämistyön tutkimuksellisen osan toteutus sekä tutkimustulosten pohjalta laaditut kehittämisehdotukset lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: millainen on lapsiperheiden hyvinvoinnin nykytila vanhempien kokemana ja miten lapsiperheiden hyvinvointia voitaisiin edistää?
Kehittämistyön tutkimuksellinen osa toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Sillä selvitettiin vanhempien kokemuksia lapsiperheiden hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Merkittävimpänä aineistonkeruumenetelmänä kehittämistyössä käytettiin sähköistä kyselylomaketta, joka lähetettiin Wilma-järjestelmän kautta 278 perheelle. Vastauksia tuli yhteensä 80. Kysely laadittiin ja toteutettiin Webropol-ohjelmalla. Tutkimuksen määrällinen aineisto analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla. Tuloksia kuvailtiin tilastollisten tunnuslukujen, kuten lukumäärien ja prosenttiosuuksien sekä keskiarvojen avulla ja havainnollistettiin erilaisilla taulukoilla ja kuvilla. Avoimet kysymykset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Kehittämisehdotukset lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi laadittiin moniammatillisessa LAPE-työryhmässä tutkimuksen tulosten pohjalta yhteisesti ideoiden ja moniammatillista vuoropuhelua hyödyntäen.
Tutkimuksen tulosten perusteella keskimäärin kuudessa perheessä kymmenestä voidaan tällä hetkellä hyvin mutta reilussa kolmasosassa keskitasoisesti tai sitä heikommin. Tutkimusaineiston perusteella hyvinvoinnin kokemuksiin olivat yhteydessä erityisesti vanhemmuuteen ja perheiden tukiverkostoihin, palveluiden saatavuuteen ja vanhempien osallisuuteen sekä asuinympäristön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen liittyvät tekijät. Johtopäätöksinä nousi kehittämisehdotuksia, joista keskeisimpiä olivat avoimen varhaiskasvatuksen ja erilaisten ryhmämuotoisten toimintojen kehittäminen lapsiperheille sekä palvelukartan ja -oppaan laatiminen lapsiperheiden palveluista ja niiden sisällöistä kunnan kotisivuille. Muita keskeisiä ehdotuksia olivat lapsiperheiden parissa toimivan työntekijän palkkaaminen, vanhempainraatitoiminnan käynnistäminen sekä turvallisuuskyselyn teettäminen kuntalaisille.
Asiasanat: lapsiperheet, hyvinvointi, hyvinvoinnin edistäminen, kehittäminen
Kehittämistyön tutkimuksellinen osa toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Sillä selvitettiin vanhempien kokemuksia lapsiperheiden hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Merkittävimpänä aineistonkeruumenetelmänä kehittämistyössä käytettiin sähköistä kyselylomaketta, joka lähetettiin Wilma-järjestelmän kautta 278 perheelle. Vastauksia tuli yhteensä 80. Kysely laadittiin ja toteutettiin Webropol-ohjelmalla. Tutkimuksen määrällinen aineisto analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla. Tuloksia kuvailtiin tilastollisten tunnuslukujen, kuten lukumäärien ja prosenttiosuuksien sekä keskiarvojen avulla ja havainnollistettiin erilaisilla taulukoilla ja kuvilla. Avoimet kysymykset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Kehittämisehdotukset lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi laadittiin moniammatillisessa LAPE-työryhmässä tutkimuksen tulosten pohjalta yhteisesti ideoiden ja moniammatillista vuoropuhelua hyödyntäen.
Tutkimuksen tulosten perusteella keskimäärin kuudessa perheessä kymmenestä voidaan tällä hetkellä hyvin mutta reilussa kolmasosassa keskitasoisesti tai sitä heikommin. Tutkimusaineiston perusteella hyvinvoinnin kokemuksiin olivat yhteydessä erityisesti vanhemmuuteen ja perheiden tukiverkostoihin, palveluiden saatavuuteen ja vanhempien osallisuuteen sekä asuinympäristön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen liittyvät tekijät. Johtopäätöksinä nousi kehittämisehdotuksia, joista keskeisimpiä olivat avoimen varhaiskasvatuksen ja erilaisten ryhmämuotoisten toimintojen kehittäminen lapsiperheille sekä palvelukartan ja -oppaan laatiminen lapsiperheiden palveluista ja niiden sisällöistä kunnan kotisivuille. Muita keskeisiä ehdotuksia olivat lapsiperheiden parissa toimivan työntekijän palkkaaminen, vanhempainraatitoiminnan käynnistäminen sekä turvallisuuskyselyn teettäminen kuntalaisille.
Asiasanat: lapsiperheet, hyvinvointi, hyvinvoinnin edistäminen, kehittäminen