Turvemaiden kesäkorjuukohteiden ajourapainumien syntymiseen vaikuttavat tekijät
Voutilainen, Noora (2023)
Voutilainen, Noora
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915526
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915526
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin ensisijaisesti sademäärän vaikutusta turvemaiden korjuukelpoisuuteen kesäkorjuukohteiksi määritellyillä kohteilla. Tutkimusleimikoita oli 15 joista löytyi yhteensä 176 ajourapainumaa. Löydetyistä ajourapainumista tutkittiin erilaisia tekijöitä, joilla voisi olla vaikutusta painumien syntymiseen. Tällaisia tekijöitä olivat turpeen paksuus ja sen maatuneisuusaste sekä turvekangastyyppi. Lisäksi tutkittiin jälkikäteen korjuukelpoisuuskartoista, millä korjuukelpoisuusalueella löydetyt ajourapainumat sijaitsivat.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Metsä Groupin kanssa heidän tarpeestaan tämänkaltaiselle tutkimukselle. Tutkimusleimikoihin hakkuut sekä metsäkuljetukset toteuttivat Metsä Groupin sopimusyrittäjät kesäkaudella 2022. Tutkimusleimikot sijaitsevat Etelä-Pohjanmaalla Kauhajoen, Jalasjärven sekä Peräseinäjoen kunnissa. Maastomittaukset suoritettiin marraskuussa 2022.
Tulokseksi saatiin korrelaatio sadannan vaikutuksesta ajourapainumien syntyyn: mitä enemmän satoi, sitä todennäköisemmin ajourapainumia syntyi. Turpeen paksuus vaikutti ajourapainumien syntyyn ja niitä oli eniten turpeen ollessa vähintään 85 cm syvää. Sadannan ja haihdunnan yhteismäärän tiedot eivät antaneet suoraa korrelaatiota vaikutuksesta ajourapainumien syntyyn. Tieto sadannan ja haihdunnan yhteismäärästä verrattuna ajourapainumien määrään antoi ei-oletettuja tuloksia, jotka olivat selitettävissä tutkimuksen ulkopuolelle jäävillä tekijöillä. Turvekankaista oli edustettuna rajallinen määrä, joten niiden vaikutuksesta ei voitu vetää johtopäätöksiä. Myöskään turpeen maatuneisuusasteesta ei voitu saada selviä johtopäätöksiä.
Korjuukelpoisuuskartoilla suurin osa ajourapainumista oli turvemaan kesäkorjuunkohteilla. Tämä oli odotettava tulos, sillä tutkimusleimikoina oli turvemaiden kesäkorjuukohteita.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Metsä Groupin kanssa heidän tarpeestaan tämänkaltaiselle tutkimukselle. Tutkimusleimikoihin hakkuut sekä metsäkuljetukset toteuttivat Metsä Groupin sopimusyrittäjät kesäkaudella 2022. Tutkimusleimikot sijaitsevat Etelä-Pohjanmaalla Kauhajoen, Jalasjärven sekä Peräseinäjoen kunnissa. Maastomittaukset suoritettiin marraskuussa 2022.
Tulokseksi saatiin korrelaatio sadannan vaikutuksesta ajourapainumien syntyyn: mitä enemmän satoi, sitä todennäköisemmin ajourapainumia syntyi. Turpeen paksuus vaikutti ajourapainumien syntyyn ja niitä oli eniten turpeen ollessa vähintään 85 cm syvää. Sadannan ja haihdunnan yhteismäärän tiedot eivät antaneet suoraa korrelaatiota vaikutuksesta ajourapainumien syntyyn. Tieto sadannan ja haihdunnan yhteismäärästä verrattuna ajourapainumien määrään antoi ei-oletettuja tuloksia, jotka olivat selitettävissä tutkimuksen ulkopuolelle jäävillä tekijöillä. Turvekankaista oli edustettuna rajallinen määrä, joten niiden vaikutuksesta ei voitu vetää johtopäätöksiä. Myöskään turpeen maatuneisuusasteesta ei voitu saada selviä johtopäätöksiä.
Korjuukelpoisuuskartoilla suurin osa ajourapainumista oli turvemaan kesäkorjuunkohteilla. Tämä oli odotettava tulos, sillä tutkimusleimikoina oli turvemaiden kesäkorjuukohteita.