Kapasitiivisen loistehon kompensointi keskijänniteverkossa
Tarvainen, Toni (2023)
Tarvainen, Toni
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915529
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915529
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin tilaajan, Keuruun Sähkö Oy:n, keskijänniteverkkon loistehotilannetta ja löydöksistä laadittiin tilaajalle raportti. Keuruun Sähkö Oy on alueellinen jakeluverkkoyhtiö, joka toimii Keuruun, Multian ja Petäjäveden alueella läntisessä Keski-Suomessa. Keskijänniteverkon rakenteellisten muutosten ja kantaverkkoyhtiön teho- ja energiamaksujen korotuksien vuoksi selvitettiin Keuruun Sähkön verkon kompensointitarve sekä loistehomaksuista aiheutuvat kulut.
Käytetty aineisto koostuu tuntikohtaisista pätö- ja loistehomittaussarjoista Keuruun Sähkön kahdelta sähköasemalta vuosilta 2012–2017. Analyysiä tukevan aineiston muodostivat jakeluverkon johtoluettelo vuosilta 2012–2017 sekä suunniteltujen kaapelitöiden luettelo vuosille 2018–2022. Näistä selvitettiin ilmajohtojen ja maakaapelien määrien muutokset. Tuntitehoaineistosta muodostettiin Excel-tietomalli. Tietomallista tietokantakantakyselyillä luoduista kuvaajista valittiin raporttiin ne, jotka parhaiten havainnollistivat loistehotilanteen kehitystä. Johtoluettelon ja suunniteltujen kaapelitöiden perusteella laskettuun verkon kokonaiskäyttökapasitanssin muutokseen perustuen tuotettiin ennuste loistehon kehityksestä vuosille 2018-2022.
Saatuihin tuloksiin perustuen laadittiin minimimitoitus tarvittavalle kompensointilaitteistolle ja esitettiin, miten voidaan varautua tulevaisuudessa todennäköisesti kasvavaan kompensointitarpeeseen. Taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa tarkasteltiin, miten mitoituksen mukainen laitteisto vaikuttaisi loisteho- ja energiakustannuksiin. Koska työn aiheena ollut kompensointi investointi on valmistunut, pystyttiin myös suorittamaan vertailu, miten toteutunut investointi suhteutuu tässä työssä esitettyyn laskentaan.
Kehitysehdotuksena jakeluverkkoyhtiöille on lisätä loistehotuotannon muutoksen tarkastelu ja kompensointitarpeen tarkastelu keskijänniteverkon muutos- ja laajennustöiden yhteydessä.
Käytetty aineisto koostuu tuntikohtaisista pätö- ja loistehomittaussarjoista Keuruun Sähkön kahdelta sähköasemalta vuosilta 2012–2017. Analyysiä tukevan aineiston muodostivat jakeluverkon johtoluettelo vuosilta 2012–2017 sekä suunniteltujen kaapelitöiden luettelo vuosille 2018–2022. Näistä selvitettiin ilmajohtojen ja maakaapelien määrien muutokset. Tuntitehoaineistosta muodostettiin Excel-tietomalli. Tietomallista tietokantakantakyselyillä luoduista kuvaajista valittiin raporttiin ne, jotka parhaiten havainnollistivat loistehotilanteen kehitystä. Johtoluettelon ja suunniteltujen kaapelitöiden perusteella laskettuun verkon kokonaiskäyttökapasitanssin muutokseen perustuen tuotettiin ennuste loistehon kehityksestä vuosille 2018-2022.
Saatuihin tuloksiin perustuen laadittiin minimimitoitus tarvittavalle kompensointilaitteistolle ja esitettiin, miten voidaan varautua tulevaisuudessa todennäköisesti kasvavaan kompensointitarpeeseen. Taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa tarkasteltiin, miten mitoituksen mukainen laitteisto vaikuttaisi loisteho- ja energiakustannuksiin. Koska työn aiheena ollut kompensointi investointi on valmistunut, pystyttiin myös suorittamaan vertailu, miten toteutunut investointi suhteutuu tässä työssä esitettyyn laskentaan.
Kehitysehdotuksena jakeluverkkoyhtiöille on lisätä loistehotuotannon muutoksen tarkastelu ja kompensointitarpeen tarkastelu keskijänniteverkon muutos- ja laajennustöiden yhteydessä.