Kuvausjärjestäjänä audiovisuaalisessa esituotannossa
Reijonen, Eemeli (2023)
Reijonen, Eemeli
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915601
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915601
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä käsiteltiin kuvausjärjestäjän työnkuvaa audiovisuaalisen tuotannon esituotannon aikana. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda kirjalliseen muotoon hiljaista tietoa kuvausjärjestäjän työstä. Työssä käytiin kronologisesti läpi kuvausjärjestäjän työprosessin eri vaiheet esituotannon aikana, sekä esitettiin suomalaisen mediakentän erityispiirteitä suhteessa kuvausjärjestäjään. Opinnäytetyössä esiteltiin myös erilaisia kuvausjärjestäjän työlle tärkeitä esimerkkidokumentteja.
Työn tutkimusmenetelmänä käytettiin strukturoimattomia teemahaastatteluja, sekä esimerkkitapauksia lopputyöstä ja televisiotuotannosta. Opinnäytetyön aineistoa on kerätty erilaisista kirjallisista lähteistä, tukien ammattilaishaastatteluja. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea kokenutta kuvausjärjestäjää, sekä kuvauslupia käsittelevää katuinsinööriä. Opinnäytetyössä on käytetty laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Opinnäytetyön aineisto hankittiin pääosin aktiivisesti alalla työskentelevien ammattilaisten kautta, jolloin informaation luotettavuus ja ajankohtaisuus varmistui. Myös kirjoittajan oma kokemus ja pohdinta tulivat läpi opinnäytetyössä.
Opinnäytetyössä kerrottiin yksityiskohtaisesti, miten kuvausjärjestäjä purkaa käsikirjoituksen, etsii kuvauspaikkavaihtoehtoja, esittelee ne taiteelliselle ja tekniselle työryhmälle, sekä solmii sopimukset kuvauspaikkojen kanssa. Työssä selvitettiin myös kuvauspaikan merkitystä tarinalle ja miten hyvä kuvauspaikka muodostuu. Tutkimuksessa selvisi lisäksi, miten Suomen mediakentän pienet budjetit ja kireät aikataulut vaikuttavat kuvausjärjestäjän työssä jaksamiseen.
Työn lopussa suomalaisille kuvausjärjestäjille kehotettiin suurempia tiimejä, korkeampaa palkkaa, sekä kestävämpiä työoloja. Opinnäytetyössä pohdittiin myös, miten uusi teknologia tulee vaikuttamaan kuvausjärjestäjän työhön ja todettiin, että kuvauspaikkojen löytämistä tullaan edelleen tarvitsemaan paljon Suomen av-tuotannoissa. Opinnäytetyöstä muotoutui kuvausjärjestäjän työstä kiinnostuneelle henkilölle suunnattu katsaus työprosessiin. Työtä voi jatkossa laajentaa ja muotoilla esimerkiksi opasmaiseen muotoon saavutettavuuden vuoksi.
Työn tutkimusmenetelmänä käytettiin strukturoimattomia teemahaastatteluja, sekä esimerkkitapauksia lopputyöstä ja televisiotuotannosta. Opinnäytetyön aineistoa on kerätty erilaisista kirjallisista lähteistä, tukien ammattilaishaastatteluja. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea kokenutta kuvausjärjestäjää, sekä kuvauslupia käsittelevää katuinsinööriä. Opinnäytetyössä on käytetty laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Opinnäytetyön aineisto hankittiin pääosin aktiivisesti alalla työskentelevien ammattilaisten kautta, jolloin informaation luotettavuus ja ajankohtaisuus varmistui. Myös kirjoittajan oma kokemus ja pohdinta tulivat läpi opinnäytetyössä.
Opinnäytetyössä kerrottiin yksityiskohtaisesti, miten kuvausjärjestäjä purkaa käsikirjoituksen, etsii kuvauspaikkavaihtoehtoja, esittelee ne taiteelliselle ja tekniselle työryhmälle, sekä solmii sopimukset kuvauspaikkojen kanssa. Työssä selvitettiin myös kuvauspaikan merkitystä tarinalle ja miten hyvä kuvauspaikka muodostuu. Tutkimuksessa selvisi lisäksi, miten Suomen mediakentän pienet budjetit ja kireät aikataulut vaikuttavat kuvausjärjestäjän työssä jaksamiseen.
Työn lopussa suomalaisille kuvausjärjestäjille kehotettiin suurempia tiimejä, korkeampaa palkkaa, sekä kestävämpiä työoloja. Opinnäytetyössä pohdittiin myös, miten uusi teknologia tulee vaikuttamaan kuvausjärjestäjän työhön ja todettiin, että kuvauspaikkojen löytämistä tullaan edelleen tarvitsemaan paljon Suomen av-tuotannoissa. Opinnäytetyöstä muotoutui kuvausjärjestäjän työstä kiinnostuneelle henkilölle suunnattu katsaus työprosessiin. Työtä voi jatkossa laajentaa ja muotoilla esimerkiksi opasmaiseen muotoon saavutettavuuden vuoksi.