Kuvausjärjestäjänä audiovisuaalisessa esituotannossa

Abstract

Opinnäytetyössä käsiteltiin kuvausjärjestäjän työnkuvaa audiovisuaalisen tuotannon esituotannon aikana. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda kirjalliseen muotoon hiljaista tietoa kuvausjärjestäjän työstä. Työssä käytiin kronologisesti läpi kuvausjärjestäjän työprosessin eri vaiheet esituotannon aikana, sekä esitettiin suomalaisen mediakentän erityispiirteitä suhteessa kuvausjärjestäjään. Opinnäytetyössä esiteltiin myös erilaisia kuvausjärjestäjän työlle tärkeitä esimerkkidokumentteja.

Työn tutkimusmenetelmänä käytettiin strukturoimattomia teemahaastatteluja, sekä esimerkkitapauksia lopputyöstä ja televisiotuotannosta. Opinnäytetyön aineistoa on kerätty erilaisista kirjallisista lähteistä, tukien ammattilaishaastatteluja. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea kokenutta kuvausjärjestäjää, sekä kuvauslupia käsittelevää katuinsinööriä. Opinnäytetyössä on käytetty laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Opinnäytetyön aineisto hankittiin pääosin aktiivisesti alalla työskentelevien ammattilaisten kautta, jolloin informaation luotettavuus ja ajankohtaisuus varmistui. Myös kirjoittajan oma kokemus ja pohdinta tulivat läpi opinnäytetyössä.

Opinnäytetyössä kerrottiin yksityiskohtaisesti, miten kuvausjärjestäjä purkaa käsikirjoituksen, etsii kuvauspaikkavaihtoehtoja, esittelee ne taiteelliselle ja tekniselle työryhmälle, sekä solmii sopimukset kuvauspaikkojen kanssa. Työssä selvitettiin myös kuvauspaikan merkitystä tarinalle ja miten hyvä kuvauspaikka muodostuu. Tutkimuksessa selvisi lisäksi, miten Suomen mediakentän pienet budjetit ja kireät aikataulut vaikuttavat kuvausjärjestäjän työssä jaksamiseen.

Työn lopussa suomalaisille kuvausjärjestäjille kehotettiin suurempia tiimejä, korkeampaa palkkaa, sekä kestävämpiä työoloja. Opinnäytetyössä pohdittiin myös, miten uusi teknologia tulee vaikuttamaan kuvausjärjestäjän työhön ja todettiin, että kuvauspaikkojen löytämistä tullaan edelleen tarvitsemaan paljon Suomen av-tuotannoissa. Opinnäytetyöstä muotoutui kuvausjärjestäjän työstä kiinnostuneelle henkilölle suunnattu katsaus työprosessiin. Työtä voi jatkossa laajentaa ja muotoilla esimerkiksi opasmaiseen muotoon saavutettavuuden vuoksi.

The thesis dealt with the location manager’s role during the preproduction of an audiovisual production. The goal of the study was to bring silent knowledge about the occupation off a location manager into the written form. The thesis went chronologically through the different phases of the location manager’s working process. The thesis also dived into the intricacies of the Finnish media landscape in relation to the location manager.

Unstructured thematic interviews were used as the research method for this thesis. In addition, examples from a thesisfilm and a tv-series were used. Written sources were also used to support expert interviews. Three location managers and a streetengineer who deals with filmingpermits were interviewed. These interviews also ensured that the information was reliable and topical. The author’s own knowledge and thoughts also came through.

The thesis explained the working process of the location manager step by step during preproduction. The study also explained the meaning of a location to a story and what makes a good location for an audiovisual production. The thesis also dived into the negative effects of Finland’s small budgets and tight schedules on a location manager.

At the end of the thesis demands for larger teams, bigger salary and more sustainable working condition for the location managers were brought forward. The effects of new technology and the continuing use of locations in Finland were also discussed. This study could be expanded further and reworked to be a guide to achieve a more accessible reading experience.