Työmaajohtamisen kulttuurin muutos: case: Kalasatamasta Pasilaan -hanke

Abstract

Rakentamisessa johtaminen etenkin työmailla on ollut pitkään hyvin autoritääristä ja käskevää johtamista. Työmailla on totuttu siihen kulttuuriin, että työnjohtaja käskee ja työntekijä toteuttaa kyseenalaistamatta työnjohtajan käskyjä. Lean-filosofian ja yleisesti muuttuvan kulttuurin myötä johtaminen on murroksessa myös rakennusalalla. Vähitellen käskevä ja määräilevä johtamistyyli on vaihtumassa molempia osapuolia kunnioittavaan ja yhdessä tekemistä suosivaan kulttuuriin, jossa jokaisen osapuolen mielipiteitä kuunnellaan. Työssä tavoitteena oli tutkia, millaista kulttuuria Kalasatamasta Pasilaan -allianssihankkeella on pyritty toteuttamaan johtamisen näkökulmasta sekä työyhteisössä yleensä. Lisäksi tavoitteena oli haastatella hankkeen henkilöstöä eri osapuolilta. Haastatteluja vertailemalla voitiin luoda yhteenveto siitä, miten kulttuurin luomisessa hankkeella on onnistuttu ja mitä parannettavaa siinä vielä on. Työssä haastateltiin hankkeen projektijohtoa, työmaan työnjohtajia sekä työntekijöitä. Työn tavoitteena oli myös tutkia, millaisia uusia päivittäisiä johtamiskeinoja hankkeella on otettu käyttöön ja miten niiden käyttöönotossa on onnistuttu. Yksi merkittävimmistä käyttöönotetuista toimenpiteistä on ollut osallistava päivittäisjohtamisen palaveri, jossa työmaan koko henkilöstö kokoontuu kerran päivässä yhteisesti 15 minuutin ajaksi keskustelemaan työmaan etenemisestä. Palaverissa käydään läpi jokaisen työryhmän päivän tavoitteet sekä tunnistetaan mahdollisia esteitä, joita tavoitteiden saavuttamiseksi täytyy poistaa. Haastatteluissa pyrittiin selvittämään, miten eri osapuolet ovat kokeneet päivittäiset palaverit, ja mitä kehitettävää tässä toimintatavassa on ja kannattaako tällaista toimintaa ylipäätään harrastaa. Työssä havaittiin, että Kalasatamasta Pasilaan hankkeen asiakirjoista ja projektinjohdon haastatteluista nousseita avainasioita kulttuurin näkökulmasta on pystytty hankkeella luomaan etenkin hankkeen Big Room -ympäristössä. Työmaalla kulttuurissa on vielä havaittavissa piirteitä vanhoista tavoista toimia etenkin johtamisen näkökulmasta. Päivittäisissä kanssa käymisissä niin työmaalla kuin hankkeen muilla tasoilla haastatteluiden pohjalta korostuu toisten ihmisten kunnioittaminen sekä luottamus toisen osapuolen toimintaan. Kehitettäviä osa-alueita haastatteluiden perusteella olivat tiedonkulun parantaminen, työvaiheiden vakioiminen sekä aloitusedellytysten luominen jokaisella tasolla. Päivittäisjohtamisen palaverissa parannettavia asioita olivat palaverin läpiviennin jämäköittäminen sekä työntekijöiden näkökulmasta tärkeän informaation jakaminen.