Englanti työkielenä : hallinnon ja toimistotyön asiantuntijoiden haasteet, koettu kielitaito ja suhtautuminen

Abstract

Opinnäytetyössä käsitellään englantia hallinnon ja toimistotyön asiantuntijoiden työkielenä. Aihetta tarkastellaan kolmen teeman kautta: haasteet, koettu kielitaito ja suhtautuminen englantiin. Tavoitteena oli kerätä ja koota hallinnon ja toimistotyön asiantuntijoiden näkemyksiä, kokemuksia ja asenteita liittyen englannin kielen käyttöön töissä. Hallinnon ja toimistotyön asiantuntijat valittiin kohderyhmäksi, koska työnkuvaan liittyvät vahvasti sekä kielet että erilaiset viestintätilanteet, minkä lisäksi monipuolista kielitaitoa painotetaan alan opinnoissa. Tutkimus on laadullinen ja se toteutettiin teemahaastattelumenetelmällä.

Tietoperustassa käydään läpi englannin roolia globaalina maailmankielenä, lingua francana, sekä sen asemaa Suomessa ja suomalaisessa työelämässä. Lisäksi esitellään joitakin aikaisempia tutkimuksia, jotka liittyvät englannin haasteisiin, koettuun kielitaitoon ja suhtautumiseen. Tietoperustan lähteinä toimivat muun muassa näitä aiheita käsittelevä kirjallisuus, uutiset sekä tieteelliset artikkelit ja tutkimukset.

Haastattelut toteutettiin marraskuun 2022 aikana, sekä kasvokkain että etäyhteydellä. Informantteina toimi neljä hallinnon ja toimistotyön asiantuntijaa kahdesta eri kansainvälisestä yhtiöstä. Aiemmin mainittujen teemojen lisäksi haastatteluissa kartoitettiin englannin asemaa ja roolia informanttien työssä, paremman taustatiedon ja ymmärryksen saamiseksi tutkittavasta ilmiöstä.

Informantit tarvitsivat englantia töissään vähintään viikoittain, suurin osa päivittäin. Englantia käytettiin varsinkin kirjallisessa viestinnässä. Informantit kokivat englannin työkielenä pikemminkin rikastuttavan kuin hankaloittavan heidän työtään. Kieleen suhtauduttiin joko positiivisesti tai neutraalisti työelämään kuuluvana kielenä. Haasteiksi koettiin kuitenkin englannin puhuminen, erikoissanasto sekä oikeanlainen kielenkäyttö. Informantit arvioivat tämänhetkisen kielitaitonsa ja itsensä eurooppalaisen kielitaidon viitekehyksellä itsenäisiksi tai taitaviksi kielenkäyttäjiksi, minkä he kokivat riittäväksi oman työnsä kielitaitotarpeisiin nähden.