Muutosjohtaminen ja muutosvastarinta etätyöstä hybridimalliin siirryttäessä
Manner, Ida (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053016281
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053016281
Tiivistelmä
Muutosjohtaminen on jokapäiväinen asia nykyajan liiketoimintaympäristössä, ja yritysten on oltava muutoskykyisiä pärjätäkseen kilpailussa. Johdon ja lähiesihenkilöiden muutosjohtaminen on hyvin ajankohtainen ja tärkeä asia sisällyttää jokaisen yrityksen strategiaan. Muutoskyvykkyys tulee olemaan yhä tärkeämmässä roolissa globaalissa työelämässä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia finanssialalla toimivan Yrityksen X muutosvastarinnan syitä, sekä muutosjohtamista etätöistä hybridimalliin siirryttäessä. Työn tarkoituksena oli oppia muutosjohtamisesta kokonaisuudessaan, sekä ymmärtää syitä muutosvastarinnalle.
Tämä opinnäytetyö käsittelee teoreettisessa viitekehyksessä muutosjohtamista ja muutosvastarintaa. Työn keskeiset käsitteet olivat muutosjohtaminen, muutosvastarinta, esihenkilötyö ja muutosviestintä. Aineisto kerättiin kvalitatiivisen tutkimuksen avulla, tehden puolistrukturoituja haastatteluja työntekijöille. Vastaukset analysoitiin teemoittelulla, ja teemat muodostettiin teoreettiseen viitekehykseen pohjaten. Haastateltavia työntekijöitä oli kuusi, joista jokainen toimii samassa roolissa asiantuntijatehtävissä. Haastattelut pidettiin aikavälillä 26.4-2.5.2023.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että muutosjohtaminen on onnistunut pääsääntöisesti hyvin. Kehitystä on toivottu etenkin muutosviestintään ja työntekijöiden kuulluksi tulemiseen liittyen. Tyytyväisiä oltiin työnantajan joustavuuteen ja esihenkilöiden luotettavuuteen. Tutkimuksen kautta saatiin selvennystä, miksi muutosvastarintaa ilmenee, ja osasyyksi voidaan tulkita puutteet muutosjohtamisessa. Tutkimuksen perusteella suurin muutosvastarinta on nyt selätetty, voimakkaiden alkureaktioiden jälkeen. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys tuki haastattelun tuloksia.
Yrityksen X tulisi jatkossa keskittyä siihen, miten isossa organisaatiossa tehtävät muutokset toisivat silti työntekijöille tunteen, että he tulevat kuulluksi. Myös muutosviestinnässä tulisi olla aktiivisempi ja selkeämpi.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia finanssialalla toimivan Yrityksen X muutosvastarinnan syitä, sekä muutosjohtamista etätöistä hybridimalliin siirryttäessä. Työn tarkoituksena oli oppia muutosjohtamisesta kokonaisuudessaan, sekä ymmärtää syitä muutosvastarinnalle.
Tämä opinnäytetyö käsittelee teoreettisessa viitekehyksessä muutosjohtamista ja muutosvastarintaa. Työn keskeiset käsitteet olivat muutosjohtaminen, muutosvastarinta, esihenkilötyö ja muutosviestintä. Aineisto kerättiin kvalitatiivisen tutkimuksen avulla, tehden puolistrukturoituja haastatteluja työntekijöille. Vastaukset analysoitiin teemoittelulla, ja teemat muodostettiin teoreettiseen viitekehykseen pohjaten. Haastateltavia työntekijöitä oli kuusi, joista jokainen toimii samassa roolissa asiantuntijatehtävissä. Haastattelut pidettiin aikavälillä 26.4-2.5.2023.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että muutosjohtaminen on onnistunut pääsääntöisesti hyvin. Kehitystä on toivottu etenkin muutosviestintään ja työntekijöiden kuulluksi tulemiseen liittyen. Tyytyväisiä oltiin työnantajan joustavuuteen ja esihenkilöiden luotettavuuteen. Tutkimuksen kautta saatiin selvennystä, miksi muutosvastarintaa ilmenee, ja osasyyksi voidaan tulkita puutteet muutosjohtamisessa. Tutkimuksen perusteella suurin muutosvastarinta on nyt selätetty, voimakkaiden alkureaktioiden jälkeen. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys tuki haastattelun tuloksia.
Yrityksen X tulisi jatkossa keskittyä siihen, miten isossa organisaatiossa tehtävät muutokset toisivat silti työntekijöille tunteen, että he tulevat kuulluksi. Myös muutosviestinnässä tulisi olla aktiivisempi ja selkeämpi.