Ruokatuotannon sivuvirtojen valorisaatio ja sen prosesseissa tarvittava osaaminen
Voimanen, Maarit (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053016206
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053016206
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin ruokatuotannon sivuvirtoja, niiden hyödyntämisessä tarvittavaa osaamista ja sitä, minkälaisella oppimateriaalilla sivuvirtojen hyödyntämisen mahdollisuuksia voitaisiin opettaa. Työn tilaajana toimi Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Bio -tutkimusyksikkö ja työtä tehtiin Erasmus+ yhteistyöhankkeeseen ”By-products for development”. Työ tehtiin toiminnallisena opinnäytetyönä, tarkoituksena tuottaa oppimateriaalia avoimeen verkkokurssiin.
Opinnäytetyössä tutkittiin miksi kaikkia ruokatuotannon sivuvirtoja kannattaisi hyödyntää. Ruokatuotannon eri tuotantoalojen sivuvirtoja listattiin, tutkittiin niiden muodostumiseen ja määrään vaikuttavia seikkoja, ja sivuvirtojen valorisaatioon käytettäviä menetelmiä. Tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi bioprosessit, termiset konversiomenetelmät ja aineensiirrolliset erotusmenetelmät. Oppimisen prosesseja ja siihen vaikuttavia asioita käytiin läpi pääpiirteittäin, tukemaan oppimateriaalin laatimisessa huomioitavia perusasioita. Tavoitteena oli saada oppimateriaalista kiinnostava, motivoiva ja tiedonhalua herättävä.
Laadittavasta oppimateriaalista koottiin opiskelijoille esitettäväksi tiivistetty versio ja se käytiin läpi kahden ryhmän kanssa, päiväopiskelijoiden kanssa lähiopetuksessa ja monimuoto-opiskelijoiden kanssa etätunnilla. Näistä pilottitunneista koottiin yhteenveto ja opiskelijapalaute, jotka antoivat suuntaa, millaisena oppimateriaali koettiin. Hankkeen puitteissa linjattiin myös yhteistyökumppaneiden kanssa lopullisen oppimateriaalin rakenne, siihen liitettävien tehtävien muoto, ja lisämateriaaliin liittyvät vaatimukset.
Laadittu oppimateriaali koettiin hyödylliseksi ja mielenkiintoiseksi, vaikka vain osa materiaalista oli käytössä ja asiat käsiteltiin, erityisesti monimuoto-opiskelijoiden kanssa, melko nopealla tahdilla. Oppimateriaali herätti kiinnostusta ruokatuotannon valorisaatioon syvemmin pureutuvaa, rakentumassa olevaa, hankkeen lopullista oppimateriaalia ajatellen. In this thesis the research focus was on the side streams of food production, the knowledge needed to utilise them, and what kind of learning material would increase this knowledge. The work was done by the HAMK Bio research unit of Häme University of Applied Sciences and for the Erasmus+ cooperation project "By-products for development". This was a functional thesis, and the main purpose was to produce learning material for the European course of the project.
The thesis explained why all side streams of food production should be utilized. The side streams of the different food production sectors were listed. The factors affecting their generation and quantity were considered and the basic things about valorizing techniques were studied. These techniques are for example bioprocesses, thermal conversion processes and mass transfer separation methods. The main guidelines and processes of learning and the factors affecting it were outlined to support the development of learning material. The goal was to make the learning material interesting, motivating and stimulating the desire for knowledge.
A partial version of the learning material to be prepared was put together to be presented to the students and it was reviewed in two groups, with day students in face-to-face teaching and with multimodal students in distance learning. A summary and feedback from the students were compiled from these pilot lessons, which gave direction for experiencing the learning material. Within the framework of the project, the structure of the final learning material, the format of the related tasks and the requirements related to the additional material were also agreed with the partners.
The prepared learning material was perceived as useful and interesting, even though only part of the material was used, and things were handled, especially with multimodal students, at a rather fast pace. The study material aroused interest in the valorization of food production, considering the final study material of the project, which is under construction.
Opinnäytetyössä tutkittiin miksi kaikkia ruokatuotannon sivuvirtoja kannattaisi hyödyntää. Ruokatuotannon eri tuotantoalojen sivuvirtoja listattiin, tutkittiin niiden muodostumiseen ja määrään vaikuttavia seikkoja, ja sivuvirtojen valorisaatioon käytettäviä menetelmiä. Tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi bioprosessit, termiset konversiomenetelmät ja aineensiirrolliset erotusmenetelmät. Oppimisen prosesseja ja siihen vaikuttavia asioita käytiin läpi pääpiirteittäin, tukemaan oppimateriaalin laatimisessa huomioitavia perusasioita. Tavoitteena oli saada oppimateriaalista kiinnostava, motivoiva ja tiedonhalua herättävä.
Laadittavasta oppimateriaalista koottiin opiskelijoille esitettäväksi tiivistetty versio ja se käytiin läpi kahden ryhmän kanssa, päiväopiskelijoiden kanssa lähiopetuksessa ja monimuoto-opiskelijoiden kanssa etätunnilla. Näistä pilottitunneista koottiin yhteenveto ja opiskelijapalaute, jotka antoivat suuntaa, millaisena oppimateriaali koettiin. Hankkeen puitteissa linjattiin myös yhteistyökumppaneiden kanssa lopullisen oppimateriaalin rakenne, siihen liitettävien tehtävien muoto, ja lisämateriaaliin liittyvät vaatimukset.
Laadittu oppimateriaali koettiin hyödylliseksi ja mielenkiintoiseksi, vaikka vain osa materiaalista oli käytössä ja asiat käsiteltiin, erityisesti monimuoto-opiskelijoiden kanssa, melko nopealla tahdilla. Oppimateriaali herätti kiinnostusta ruokatuotannon valorisaatioon syvemmin pureutuvaa, rakentumassa olevaa, hankkeen lopullista oppimateriaalia ajatellen.
The thesis explained why all side streams of food production should be utilized. The side streams of the different food production sectors were listed. The factors affecting their generation and quantity were considered and the basic things about valorizing techniques were studied. These techniques are for example bioprocesses, thermal conversion processes and mass transfer separation methods. The main guidelines and processes of learning and the factors affecting it were outlined to support the development of learning material. The goal was to make the learning material interesting, motivating and stimulating the desire for knowledge.
A partial version of the learning material to be prepared was put together to be presented to the students and it was reviewed in two groups, with day students in face-to-face teaching and with multimodal students in distance learning. A summary and feedback from the students were compiled from these pilot lessons, which gave direction for experiencing the learning material. Within the framework of the project, the structure of the final learning material, the format of the related tasks and the requirements related to the additional material were also agreed with the partners.
The prepared learning material was perceived as useful and interesting, even though only part of the material was used, and things were handled, especially with multimodal students, at a rather fast pace. The study material aroused interest in the valorization of food production, considering the final study material of the project, which is under construction.