Digitaalisen lääkemarkkinoinnin kehittäminen palvelumuotoilun keinoin
Kailaheimo, Tanja (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053116573
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053116573
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on globaalin lääkeyrityksen suomen organisaatiolle toteutettu kehittämistehtävä, jonka tavoitteena on kehittää toimeksiantajan digitaalisen markkinoinnin strategiaa ja vastata seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
- Miten toimeksiantaja voi kouluttaa lääkkeen määräämiseen oikeutettuja henkilöitä (erikoislääkäreitä) valmisteidensa oikeasta ja turvallisesta käytöstä digitaalisen markkinoinnin taktiikoilla/keinoilla?
- Mitkä digitaalisen markkinoinnin keinot ja kanavat ovat tehokkaimpia lääkkeen määräämiseen oikeutettujen tavoittamiseen ja sitouttamiseen?
Digitaalinen markkinointistrategia on yrityksen päätöksiä siitä, kenelle myydään ja miten. Siinä tehdään valintoja markkinointiaktiviteeteista valituille asiakassegmenteille. Siinä hyödynnetään teknologian mahdollistamia digitaalisia alustoja yleisön tavoittamiseen ja sitouttamiseen.
Lääkäreiden kouluttaminen lääkkeiden oikeasta ja turvallisesta käytöstä on tärkeää, mutta lääkemarkkinoinnin säännöstely rajoittaa sen toteuttamista digitaalisessa ympäristössä. Siksi kaikki digitaalisen markkinoinnin keinot eivät välttämättä ole lääkeyrityksille mahdollisia toteuttaa.
Kehittämistehtävän lähestymistapana hyödynnettiin palvelumuotoilua, sillä sen avulla haluttiin kerätä syvällistä asiakasymmärrystä, johon kehitettävät digitaalisen markkinoinnin taktiikat perustuisivat. Palvelumuotoilun avulla voidaan varmistaa, että lähdetään kehittämään asiakkaiden kannalta oikeasti relevantteja asioita.
Palvelumuotoilun prosessiksi valikoitu tuplatimanttimalli, joka koostuu vaiheista löydä, määritä, kehitä ja tuota. Kussakin vaiheessa käytettiin erilaisia menetelmiä, joiden avulla koitettiin joko kerätä asiakasymmärrystä, jäsentää sitä, ideoida sen pohjalta ja valikoida ideat jatkoon. Näiden menetelmien tuloksena syntyi lopullinen konsepti.
Toteutettavaksi valikoitui useampi idea, jotka voi jakaa neljään eri kategoriaan; segmentointiin, interaktiivisempaan ja mielenkiintoisempaan viestintään, palvelualttiuden lisäämiseen sekä löydettävyyden ja selkeyden parantamiseen.
- Miten toimeksiantaja voi kouluttaa lääkkeen määräämiseen oikeutettuja henkilöitä (erikoislääkäreitä) valmisteidensa oikeasta ja turvallisesta käytöstä digitaalisen markkinoinnin taktiikoilla/keinoilla?
- Mitkä digitaalisen markkinoinnin keinot ja kanavat ovat tehokkaimpia lääkkeen määräämiseen oikeutettujen tavoittamiseen ja sitouttamiseen?
Digitaalinen markkinointistrategia on yrityksen päätöksiä siitä, kenelle myydään ja miten. Siinä tehdään valintoja markkinointiaktiviteeteista valituille asiakassegmenteille. Siinä hyödynnetään teknologian mahdollistamia digitaalisia alustoja yleisön tavoittamiseen ja sitouttamiseen.
Lääkäreiden kouluttaminen lääkkeiden oikeasta ja turvallisesta käytöstä on tärkeää, mutta lääkemarkkinoinnin säännöstely rajoittaa sen toteuttamista digitaalisessa ympäristössä. Siksi kaikki digitaalisen markkinoinnin keinot eivät välttämättä ole lääkeyrityksille mahdollisia toteuttaa.
Kehittämistehtävän lähestymistapana hyödynnettiin palvelumuotoilua, sillä sen avulla haluttiin kerätä syvällistä asiakasymmärrystä, johon kehitettävät digitaalisen markkinoinnin taktiikat perustuisivat. Palvelumuotoilun avulla voidaan varmistaa, että lähdetään kehittämään asiakkaiden kannalta oikeasti relevantteja asioita.
Palvelumuotoilun prosessiksi valikoitu tuplatimanttimalli, joka koostuu vaiheista löydä, määritä, kehitä ja tuota. Kussakin vaiheessa käytettiin erilaisia menetelmiä, joiden avulla koitettiin joko kerätä asiakasymmärrystä, jäsentää sitä, ideoida sen pohjalta ja valikoida ideat jatkoon. Näiden menetelmien tuloksena syntyi lopullinen konsepti.
Toteutettavaksi valikoitui useampi idea, jotka voi jakaa neljään eri kategoriaan; segmentointiin, interaktiivisempaan ja mielenkiintoisempaan viestintään, palvelualttiuden lisäämiseen sekä löydettävyyden ja selkeyden parantamiseen.