Vähän ärisen ja purisen ja puristan kädet nyrkkiin”; kehotietoisuus tunteiden säätelyn tukena - opas varhaiskasvattajille
Keltikangas, Karoliina (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053116588
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053116588
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lasten kokemuksia eri tunteista ja minkälaisia kehollisia tuntemuksia he osaavat tunnistaa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, kuinka varhaiskasvattajat osaavat tunnistaa omia kehollisia tunteitaan ja kuinka tuttu kehotietoisuus on käsitteenä ja kuinka sitä käytetään osana tunnekasvatusta. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda opas yhteistyötahon yksiköiden käyttöön. Tavoitteena oli antaa uusia työvälineitä lasten tunnetaitojen kehityksen tukemiseen. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyönä erään eteläpohjalaisen kunnan varhaiskasvatuksen kanssa.
Kyselytutkimus toteutettiin yhteistyötahona toimineen kunnan varhaiskasvatusyksiköiden varhaiskasvattajille. Tutkimus toteutettiin laadullisin ja määrällisin tutkimusmenetelmin. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin Webropol-kyselyä sekä haastatteluja. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa, kuinka varhaiskasvattajat käyttävät kehotietoisuutta lasten tunnetaitojen tukena. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää myös varhaiskasvattajien toiveita ja tarpeita oppaan sisällöstä.
Kyselyn lisäksi 3–6-vuotiaille lapsille toteutettiin haastattelu, jonka tarkoituksena oli selvittää, kuinka tietoisia lapset ovat omista tunteistaan ja miten he kokevat keholliset tunteet. Tutkimusaineisto kerättiin maaliskuussa 2023. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia ja teemoittelua. Tulosten pohjalta syntyi opas varhaiskasvattajien työn tueksi kehotietoisuuden lisäämiseksi.
Tutkimustuloksista ilmeni, että kehotietoisuus on käsitteenä varhaiskasvattajille tuttu. Varhaiskasvattajat ovat käyttäneet erilaisia menetelmiä tunteiden keholliseen kohtaamiseen, mutta kaipasivat kuitenkin lisää keinoja kehotietoisuuden lisäämiseksi. Varhaiskasvattajat olivat käyttäneet monipuolisesti erilaisia rauhoittumis- ja hengitysharjoituksia lapsiryhmissä. Tunteista puhumisen tärkeys korostui monissa vastauksissa. Lapset osasivat nimetä itse eri tunteita vaihtelevasti, mutta osasivat kuvailla tilanteita, joissa eri tunteet syntyvät. Lasten tunteiden keholliset tuntemukset yhdistyivät eri kehon osiin kuvien avulla.
Kyselytutkimus toteutettiin yhteistyötahona toimineen kunnan varhaiskasvatusyksiköiden varhaiskasvattajille. Tutkimus toteutettiin laadullisin ja määrällisin tutkimusmenetelmin. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin Webropol-kyselyä sekä haastatteluja. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa, kuinka varhaiskasvattajat käyttävät kehotietoisuutta lasten tunnetaitojen tukena. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää myös varhaiskasvattajien toiveita ja tarpeita oppaan sisällöstä.
Kyselyn lisäksi 3–6-vuotiaille lapsille toteutettiin haastattelu, jonka tarkoituksena oli selvittää, kuinka tietoisia lapset ovat omista tunteistaan ja miten he kokevat keholliset tunteet. Tutkimusaineisto kerättiin maaliskuussa 2023. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia ja teemoittelua. Tulosten pohjalta syntyi opas varhaiskasvattajien työn tueksi kehotietoisuuden lisäämiseksi.
Tutkimustuloksista ilmeni, että kehotietoisuus on käsitteenä varhaiskasvattajille tuttu. Varhaiskasvattajat ovat käyttäneet erilaisia menetelmiä tunteiden keholliseen kohtaamiseen, mutta kaipasivat kuitenkin lisää keinoja kehotietoisuuden lisäämiseksi. Varhaiskasvattajat olivat käyttäneet monipuolisesti erilaisia rauhoittumis- ja hengitysharjoituksia lapsiryhmissä. Tunteista puhumisen tärkeys korostui monissa vastauksissa. Lapset osasivat nimetä itse eri tunteita vaihtelevasti, mutta osasivat kuvailla tilanteita, joissa eri tunteet syntyvät. Lasten tunteiden keholliset tuntemukset yhdistyivät eri kehon osiin kuvien avulla.