Rekrytointiprosessin suorituskykymittarit : case Teollisuuden Voima Oyj
Kangasniemi, Johannes (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053116763
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053116763
Tiivistelmä
Tämän tutkimustyön tavoitteena oli laatia Teollisuuden Voima Oyj:lle rekrytointiprosessin suorituskykymittarit. Keskeisenä tavoitteena oli selvittää, miten kohdeyrityksen rekrytointiprosessi tällä hetkellä sujuu ja missä prosessin vaiheissa esiintyy pullonkauloja. Tutkimustyön teoreettinen viitekehys muodostui rekrytointiprosessista, prosessijohtamisesta sekä prosessin suorituskyvystä sekä suorituskyvyn mittaamisesta. Teoriakatsauksen sekä empiriaosan avulla pyrittiin muodostamaan Teollisuuden Voiman rekrytointiprosessiin suorituskykymittaristo.
Tutkimustyön lähestymistapana käytettiin konstruktiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, koska käsiteltävä aihepiiri soveltui hyvin teemahaastattelumenetelmään. Haastatteluun osallistui kahdeksan henkilöä kohdeyrityksen neljästä eri organisaatiosta ja haastateltavaksi valikoitui paljon rekrytoivia esihenkilöitä sekä rekrytointiprosessiin vahvasti osallistuvia henkilöstöhallinnon edustajia.
Tutkimustavoitteet saavutettiin ja tutkimustyön avulla Teollisuuden Voimalle annettiin suositukset viidestä rekrytointiprosessin suorituskykymittarista: rekrytoinnin kokonaisläpimenoaika, hakemusten hit rate, eli relevanttien hakemusten määrä suhteessa kokonaishakemusmäärään, hakijakokemuksen mittaaminen, esihenkilökokemus sekä rekrytointisuunnitelman toteutuminen. Näiden lisäksi haastatteluista nousi esiin muita kehitysehdotuksia tukemaan rekrytointiprosessin kehittämistä, kuten esimerkiksi headhunttauspalkkion viestinnän kehittäminen, yhtenäisen rekrytoinnin tukimateriaalin koostaminen sekä rekrytointiin osallistuvien vuorovaikutus- ja kommunikaatiomahdollisuuksien kehittäminen.
Tutkimustyön lähestymistapana käytettiin konstruktiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, koska käsiteltävä aihepiiri soveltui hyvin teemahaastattelumenetelmään. Haastatteluun osallistui kahdeksan henkilöä kohdeyrityksen neljästä eri organisaatiosta ja haastateltavaksi valikoitui paljon rekrytoivia esihenkilöitä sekä rekrytointiprosessiin vahvasti osallistuvia henkilöstöhallinnon edustajia.
Tutkimustavoitteet saavutettiin ja tutkimustyön avulla Teollisuuden Voimalle annettiin suositukset viidestä rekrytointiprosessin suorituskykymittarista: rekrytoinnin kokonaisläpimenoaika, hakemusten hit rate, eli relevanttien hakemusten määrä suhteessa kokonaishakemusmäärään, hakijakokemuksen mittaaminen, esihenkilökokemus sekä rekrytointisuunnitelman toteutuminen. Näiden lisäksi haastatteluista nousi esiin muita kehitysehdotuksia tukemaan rekrytointiprosessin kehittämistä, kuten esimerkiksi headhunttauspalkkion viestinnän kehittäminen, yhtenäisen rekrytoinnin tukimateriaalin koostaminen sekä rekrytointiin osallistuvien vuorovaikutus- ja kommunikaatiomahdollisuuksien kehittäminen.