Psyykkisen työhyvinvoinnin etäjohtaminen
Tervo, Susanna (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053116762
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053116762
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin toimeksiantajaorganisaation X esihenkilöiden etäjohtamiskäytäntöjä psyykkisen työhyvinvoinnin näkökulmasta. Kohdeorganisaatiossa on käytössä etätyöystävällinen hybridityömalli, jonka mukaan työntekijät voivat työskennellä etänä kolmena päivänä viikossa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kohdeorganisaation esihenkilöiden keskuudessa hyväksi koettuja toimintamalleja psyykkisen työhyvinvoinnin etäjohtamisessa sekä nostaa esille siinä ilmeneviä haasteita, jotta niihin voidaan puuttua tulevaisuudessa. Työhyvinvoinnin etäjohtamista käsiteltiin vain psyykkisen työhyvinvoinnin näkökulmasta eli sosiaalinen ja fyysinen työhyvinvointi rajattiin tarkastelun ulkopuolelle. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu kolmen käsitteen ympärille, jotka ovat psyykkinen työhyvinvointi, hybridityö ja etäjohtaminen. Tutkimus toteutettiin kohdeorganisaation esihenkilöille lähetetyn kyselyn avulla.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta. Opinnäytetyön empiirinen tutkimusaineisto kerättiin verkkoympäristössä toteutettavan kyselylomakkeen avulla huhti-toukokuussa 2023. Pyyntö kyselyyn vastaamiseen lähetettiin yritys X:n henkilöstöhallinnan kautta organisaation kaikille esihenkilöille, joiden johtamilla työntekijöillä oli mahdollisuus etätyöskentelyyn hybridityömallin mukaisesti. Sähköinen tutkimuskyselylomake sisälsi monivalinta- ja avoimia kysymyksiä sekä arvoasteikkokysymyksiä. Tutkimuksen vastastausprosentti oli 36,1 %. Tutkimuksessa kerättyä aineistoa tarkasteltiin analyyttisesti ja tehdyt havainnot analysoitiin ja kirjoitettiin auki teorian ja omien johtopäätösten avulla.
Kyselyn perusteella saatiin kerättyä esihenkilöiden jo käyttämiä, hyväksi todettuja, toimintamalleja psyykkisen työhyvinvoinnin etäjohtamisessa. Lisäksi esiin nousi esihenkilöiden kokemia ongelmakohtia ja tuen tarpeita aiheeseen liittyen. Vastausten perusteella saatiin muodostettua kokonaiskuva tilanteesta toimeksiantajalle, jotta se voi tulevaisuudessa lähteä parantamaan ja tukemaan esihenkilöitä heidän työssään kohti parempaa psyykkisen työhyvinvoinnin etäjohtamista.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kohdeorganisaation esihenkilöiden keskuudessa hyväksi koettuja toimintamalleja psyykkisen työhyvinvoinnin etäjohtamisessa sekä nostaa esille siinä ilmeneviä haasteita, jotta niihin voidaan puuttua tulevaisuudessa. Työhyvinvoinnin etäjohtamista käsiteltiin vain psyykkisen työhyvinvoinnin näkökulmasta eli sosiaalinen ja fyysinen työhyvinvointi rajattiin tarkastelun ulkopuolelle. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu kolmen käsitteen ympärille, jotka ovat psyykkinen työhyvinvointi, hybridityö ja etäjohtaminen. Tutkimus toteutettiin kohdeorganisaation esihenkilöille lähetetyn kyselyn avulla.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta. Opinnäytetyön empiirinen tutkimusaineisto kerättiin verkkoympäristössä toteutettavan kyselylomakkeen avulla huhti-toukokuussa 2023. Pyyntö kyselyyn vastaamiseen lähetettiin yritys X:n henkilöstöhallinnan kautta organisaation kaikille esihenkilöille, joiden johtamilla työntekijöillä oli mahdollisuus etätyöskentelyyn hybridityömallin mukaisesti. Sähköinen tutkimuskyselylomake sisälsi monivalinta- ja avoimia kysymyksiä sekä arvoasteikkokysymyksiä. Tutkimuksen vastastausprosentti oli 36,1 %. Tutkimuksessa kerättyä aineistoa tarkasteltiin analyyttisesti ja tehdyt havainnot analysoitiin ja kirjoitettiin auki teorian ja omien johtopäätösten avulla.
Kyselyn perusteella saatiin kerättyä esihenkilöiden jo käyttämiä, hyväksi todettuja, toimintamalleja psyykkisen työhyvinvoinnin etäjohtamisessa. Lisäksi esiin nousi esihenkilöiden kokemia ongelmakohtia ja tuen tarpeita aiheeseen liittyen. Vastausten perusteella saatiin muodostettua kokonaiskuva tilanteesta toimeksiantajalle, jotta se voi tulevaisuudessa lähteä parantamaan ja tukemaan esihenkilöitä heidän työssään kohti parempaa psyykkisen työhyvinvoinnin etäjohtamista.