Johtamisen vaikutus motivaatioon
Kokkinen, Lauri (2023)
Kokkinen, Lauri
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053116669
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053116669
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa toimiva kyselymalli, jolla saadaan havainnollistava kuva johdon vaikutuksesta työntekijöiden motivaatioon. Motivaatiolla on keskeinen rooli työntekijöiden tehokkuuteen, ja se vaikuttaa suoraan myös työhyvinvointiin. Sen merkitys on kasvanut tiedolla johtamisen myötä ja aiheesta on tehty useita tutkimuksia. Työntekijöiltä vaaditaan yhä enemmän, mutta samalla on alkanut korostua johdon merkitys motivaation ylläpidossa.
Tietoperusta muodostuu pääasiassa alaa koskevasta tietokirjallisuudesta. Kysymykset ovat muodostuneet Maslow'n tarvehierarkian, sekä Edward Decin ja Richard Ryanin kehittämän itsemääräämisteorian avulla, jonka perustana toimii kolme määrettä: autonomia, yhteisöllisyys ja pätevyys. Tutkimus suoritettiin esimerkkiyritykseen, jonka tulokset analysoitiin ja testattiin kysymysten toimivuus apukysymyksillä ja hypoteeseilla. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista menetelmää, joka mahdollistaa suurien tietomäärien tutkimisen nopeasti ja tarkasti.
Aineisto käsiteltiin IBM SPSS-ohjelmistolla ja apuna käytettiin summamuuttujia, joiden reliabiliteetti tutkittiin. Tilastollisella käsittelyllä pystyttiin vastaamaan luotettavasti apukysymyksiin ja toteamaan myös teoriasta johdetut hypoteesit oikeiksi. Näin ollen pystyttiin myös todentamaan johdon vaikutus motivaatioon ja kysely toimivaksi sen selvittämisessä. Johtopäätöksinä tutkimus osoittautui toimivaksi ja siitä saatavalla tiedolla voi suunnitella kehittämistoimia tai koulutuksia.
Tietoperusta muodostuu pääasiassa alaa koskevasta tietokirjallisuudesta. Kysymykset ovat muodostuneet Maslow'n tarvehierarkian, sekä Edward Decin ja Richard Ryanin kehittämän itsemääräämisteorian avulla, jonka perustana toimii kolme määrettä: autonomia, yhteisöllisyys ja pätevyys. Tutkimus suoritettiin esimerkkiyritykseen, jonka tulokset analysoitiin ja testattiin kysymysten toimivuus apukysymyksillä ja hypoteeseilla. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista menetelmää, joka mahdollistaa suurien tietomäärien tutkimisen nopeasti ja tarkasti.
Aineisto käsiteltiin IBM SPSS-ohjelmistolla ja apuna käytettiin summamuuttujia, joiden reliabiliteetti tutkittiin. Tilastollisella käsittelyllä pystyttiin vastaamaan luotettavasti apukysymyksiin ja toteamaan myös teoriasta johdetut hypoteesit oikeiksi. Näin ollen pystyttiin myös todentamaan johdon vaikutus motivaatioon ja kysely toimivaksi sen selvittämisessä. Johtopäätöksinä tutkimus osoittautui toimivaksi ja siitä saatavalla tiedolla voi suunnitella kehittämistoimia tai koulutuksia.
