Magneettikuvantamisen käyttöönotto sädehoidon annossuunnittelussa röntgenhoitajien näkökulmasta

Abstract

Tavallisesti sädehoidon suunnittelussa on käytetty tietokonetomografiakuvantamista, mutta magneettikuvantamisen käyttö on yleistynyt nopeasti. Etuna magneettikuvantamisen käytössä on huomattavasti tietokonetomografiaa parempi pehmytkudoskontrasti. Magneettikuvantamisen avulla kohde- ja riskielinten rajat sekä rakenteet erottuvat tarkemmin ja annossuunnittelussa on helpompi rajata säteilyannos halutulle alueelle säästäen tervekudosta.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata röntgenhoitajien kokemuksia annossuunnittelumagneettikuvantamisen käyttöönottoon ja sen tuomiin työnkuvan muutoksiin liittyen. Tavoitteena oli lisätä tietoa työnkuvan muutoksista suunnittelukuvantamisessa. Tutkimustehtävänä oli selvittää, miten röntgenhoitajat ovat kokeneet annossuunnittelumagneettikuvantamisen käyttöönoton ja sen tuomat työnkuvan muutokset. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) kanssa.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella menetelmällä ja aineisto kerättiin haastattelemalla neljää annossuunnittelumagneettikuvantamisen käyttöönotossa mukana ollutta röntgenhoitajaa syksyllä 2022. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina kasvokkain. Haastattelut nauhoitettiin ja saatu aineisto litteroitiin eli muutettiin kirjalliseen muotoon. Aineiston analyysissä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä.

Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että työnkuvan muutoksilla oli positiivisia vaikutuksia sädehoidossa työskentelyyn. Turvallisuustekijöiden huomioimista pidettiin tärkeimpänä asiana annossuunnittelumagneettikuvantamisen edellyttämässä osaamisessa ja etenkin potilaanohjaustaidoilla oli merkittävä rooli magneettikuvantamisen onnistumisessa. Tulokset osoittivat, että uuden toiminnan aloitusta varten saatu koulutus ja perehdytys oli riittävää ja monipuolista, mutta lisäkoulutuksen ei koettu olevan haitaksi. Jatkotutkimusaiheena esitetään tutkittavan, kuinka sädehoidon annossuunnitelmien toteuttaminen pelkkään annossuunnittelumagneettikuvaan on edennyt.

Computed tomography has been the primary method in radiation therapy planning, but the use of magnetic resonance imaging (MRI) has rapidly become more common. The advantage of MRI in dose planning imaging is its significantly better soft tissue contrast compared to CT, hence it is easier to save patients’ healthy tissue from the harms of radiation.

The purpose of this study was to describe the experiences of radiographers regarding the introduction of dose planning MRI and the changes in the job description. The goal was to increase knowledge on job description changes in the dose planning MRI. The study was conducted with a qualitative method. The material was collected through interviews with four radiographers that worked in the field of radiation therapy.

The results show that changes in job description had positive impacts on working in radiation therapy. Consideration of safety factors was considered the most important part of knowledge that working in dose planning MRI requires. Radiographers’ patient guiding skills had an important role in whether the MRI-imaging was going to be successful. The respondents stated that the training and orientation the radiographers received were sufficient and versatile, but they were also willing to have additional training.