Turvallisuusasenteita parantava työmaaperehdytys ja johtamistavat
Luoma, Emmi-Emilia (2023)
Luoma, Emmi-Emilia
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053116664
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053116664
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin johtamista yleisellä tasolla, työturvallisuusjohtamista, asenteita työturvallisuutta kohtaan sekä arvioitiin toimeksiantajayrityksen perehdytysprosessia. Tavoitteena oli löytää uusia keinoja perehdyttämiseen ja johtamiseen, joilla voidaan vaikuttaa asenteisiin työturvallisuutta kohtaan ja lisätä työntekijöiden aktiivisuutta turvallisuuden ylläpitoon. Työn toimeksiantajana toimi Lujatalo Oy. Aiheen rajaus ja työn tavoitteet perustuivat toimeksiantajayrityksen kehittämistarpeisiin.
Yrityksessä oli ajankohtaista perehdytysprosessin kehittäminen. Tutkimusjoukoksi valikoitui Lujatalon työmailla työskentelevät aliurakoitsijoiden edustajat ja Lujatalon työmaatoimihenkilöt, sillä Lujatalolla on haluttu panostaa aliurakoitsijoiden turvallisuutteen ja johtamiseen. Aliurakoitsijoista koostuu suuri osa työmailla työskentelevästä henkilöstöstä. Perehdytyksen merkitys korostuu aliurakoitsijoiden kohdalla työturvallisen ympäristön tavoittelussa. Heidän osaltaan vaihtuvuus voi olla suurta ja työskentelyajan pituus vaihtelee paljon.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin yleisesti työturvallisuustilannetta rakennusalalla sekä toimeksiantajayrityksessä. Lisäksi tietoa hankittiin toimeksiantajan työturvallisuustoimista, työturvallisuutta ja perehdytystä ohjaavista laeista ja ohjeistuksista. Työssä tutkittiin myös johtamistapoja sekä asenteita ja niihin vaikuttamista. Osana opinnäytetyötä tehtiin haastattelututkimus, jossa haastateltiin neljää Lujatalon työmaalla työskentelevää aliurakoitsijan edustajaa ja kolmea työmaatoimihenkilöä.
Tulosten perusteella asenteet ovat myönteisiä työturvallisuutta kohtaan. Sekä aliurakoitsijoiden työntekijöiden että työmaatoimihenkilöiden haastatteluista kävi ilmi, että työntekijän osallistuminen keskusteluun ja työn turvallisuussuunnitteluun vaikuttaa asenteisiin ja aktivoi osallistumaan työturvallisuuden edistämiseen. Perehdytysprosessia arvioitaessa selvisi, että yleisperehdytystä on kehitettävä sekä työmaaperehdytykseen tulee panostaa enemmän.
Asenteisiin vaikuttamisen keinoja ovat keskusteluyhteyden avaaminen työturvallisuudesta sekä perehdytyksen aikana että työmaalla muissa johtamistilanteissa esimerkiksi kysymyksin. Näin työntekijälle annetaan mahdollisuus osallistua työturvallisuussuunnitteluun ja päätöksiin omaan työhönsä liittyen. Jatkotutkimusta voidaan kohdistaa myös yksityiskohtaisemmin työturvallisuutta edistäviin johtamistapoihin ja asenteisiin sekä perehdytyksen kehittämiseen. Tämä tutkimus antaa suurpiirteisen kuvan näistä kaikista.
Yrityksessä oli ajankohtaista perehdytysprosessin kehittäminen. Tutkimusjoukoksi valikoitui Lujatalon työmailla työskentelevät aliurakoitsijoiden edustajat ja Lujatalon työmaatoimihenkilöt, sillä Lujatalolla on haluttu panostaa aliurakoitsijoiden turvallisuutteen ja johtamiseen. Aliurakoitsijoista koostuu suuri osa työmailla työskentelevästä henkilöstöstä. Perehdytyksen merkitys korostuu aliurakoitsijoiden kohdalla työturvallisen ympäristön tavoittelussa. Heidän osaltaan vaihtuvuus voi olla suurta ja työskentelyajan pituus vaihtelee paljon.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin yleisesti työturvallisuustilannetta rakennusalalla sekä toimeksiantajayrityksessä. Lisäksi tietoa hankittiin toimeksiantajan työturvallisuustoimista, työturvallisuutta ja perehdytystä ohjaavista laeista ja ohjeistuksista. Työssä tutkittiin myös johtamistapoja sekä asenteita ja niihin vaikuttamista. Osana opinnäytetyötä tehtiin haastattelututkimus, jossa haastateltiin neljää Lujatalon työmaalla työskentelevää aliurakoitsijan edustajaa ja kolmea työmaatoimihenkilöä.
Tulosten perusteella asenteet ovat myönteisiä työturvallisuutta kohtaan. Sekä aliurakoitsijoiden työntekijöiden että työmaatoimihenkilöiden haastatteluista kävi ilmi, että työntekijän osallistuminen keskusteluun ja työn turvallisuussuunnitteluun vaikuttaa asenteisiin ja aktivoi osallistumaan työturvallisuuden edistämiseen. Perehdytysprosessia arvioitaessa selvisi, että yleisperehdytystä on kehitettävä sekä työmaaperehdytykseen tulee panostaa enemmän.
Asenteisiin vaikuttamisen keinoja ovat keskusteluyhteyden avaaminen työturvallisuudesta sekä perehdytyksen aikana että työmaalla muissa johtamistilanteissa esimerkiksi kysymyksin. Näin työntekijälle annetaan mahdollisuus osallistua työturvallisuussuunnitteluun ja päätöksiin omaan työhönsä liittyen. Jatkotutkimusta voidaan kohdistaa myös yksityiskohtaisemmin työturvallisuutta edistäviin johtamistapoihin ja asenteisiin sekä perehdytyksen kehittämiseen. Tämä tutkimus antaa suurpiirteisen kuvan näistä kaikista.