Elintapaohjauksen kirjaaminen Pirha-Pegasos -järjestelmään raskausdiabeteshoitopolulla

Abstract

Valtioneuvoston asetuksessa määritellään indikaattoreita hyvinvointialueen rahoitukseen liittyen. Yksi indikaattoreista on elintapaneuvonnan toteutuminen tyypin 2 diabetesriskissä oleville Käypä hoito -suosituksen mukaisesti. Suomessa hoitotyön rakenteista kirjaamista ei ole järjestelmällisesti arvioitu. Tietojen syöttövirheet järjestelmään voivat kuitenkin vaikuttaa toimintaperusteisen rahoituksen oikeaan kohdentumiseen.

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Pirkanmaan raskausdiabeteshoitopolulle yhtenäiset elintapaohjauksen kirjaamisohjeet Alue-Pegasos -potilastietojärjestelmään eli nykyiseen Pirha-Pegasokseen. Opinnäytetyössä tyypin 2 diabetesriskissä olevat rajattiin raskausdiabeetikoihin, koska raskausdiabetes on tyypin 2 diabeteksen todennäköisyyttä lisäävä pysyväluonteinen tekijä. Tarkoituksena oli kartoittaa perusterveydenhuollon raskausdiabeteshoitopolulle kuuluvien ammattilaisten kirjaamiskäytänteitä, näkemyksiä ja ideoita kirjaamisesta. Kirjallisuuden ja ammattilaisten näkemysten perusteella tehtiin kirjaamisohjeet ammattilaisten työn tueksi kirjallisena ja videomuotoisena toteutuksena. Toimintatutkimuksena tehty opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Pirkanmaan liiton kanssa. Aineistona opinnäytetyössä käytettiin kyselyitä (n=70), havainnointia (n=6), teemahaastattelua (n=6) sekä työpajatoimintaa ammattilaisten kanssa. Kyselyiden ja kirjaamisen havainnoinnin analysoinnissa käytettiin lukumäärien ja moodin esittämistä. Kyselyn avoimet vastaukset ja teemahaastatteluiden vastaukset litteroitiin ja luokiteltiin teemoittelun avulla.

Ammattilaiset kokivat kirjaamisen pääosin työläänä ja negatiivisia kokemuksia herättävänä asiana. Toisaalta se nähtiin oikeinkäytettynä hyvänä työvälineenä. Kirjaamisen koettiin muuttuneen aiemmasta ja kirjaamista tehtiin usein moninkertaisesti. Kirjaamisessa oli eroavaisuuksia kirjaajien välillä ja yhtenäisiä ohjeita sekä selkeyttämistä kaivattiin. Elintapaohjausta ei johdonmukaisesti tilastoitu tai raskausdiabetesta merkitty käyntisyyksi, vaikka aihetta käsiteltiin käynnillä. Ammattilaiset kokivat, että kirjaamisen tulisi olla ymmärrettävää ja rakenteista. Kirjaamisen kehittämiseksi esitettiin kirjaamismäärän vähentämistä ja yhtenäistämistä, esimerkiksi valmiiden fraasien avulla. Tietojen generoituminen järjestelmien ja rakenteiden välillä nähtiin tärkeänä kehittämisen kohteena. Ammattilaisten mukaan ottaminen kehittämistyöhön voisi tehdä järjestelmistä helppokäyttöisemmät ja säästää työaikaa.

The Finnish government has defined indicators for the financing of welfare areas, including the implementation of lifestyle counselling for those at risk of type 2 diabetes according to the Current Care Guidelines. However, the systematic evaluation of nursing structures in Finland has not been carried out. Therefore, input errors can affect the proper allocation of performance-based funding.

The purpose was to develop unified lifestyle guidance recording instructions for the Pirkanmaa gestational diabetes care path in the Alue-Pegasos patient information system. The focus was on pregnant women with gestational diabetes because it is a permanent factor that increases the likelihood of type 2 diabetes. The analysis of observations of surveys and recording used the presentation of numbers and mood. Open responses from the survey and responses from theme interviews were transcribed and classified using thematic analysis.

Professionals found recording to be mostly laborious and negative, but it was also seen as a good tool when used correctly. Recording was experienced differently by different recorders, and uniform guidelines and clarification were needed. Lifestyle guidance was not consistently recorded, and gestational diabetes was not marked as a reason for the visit, even though it was discussed during the visit. Professionals felt that recording should be understandable and structured. To improve recording, the amount of recording was suggested to be reduced.