Työhyvinvointia edistävä palaute : Esihenkilöiden palautteenannon kehittäminen
Takala, Ulla (2023)
Takala, Ulla
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060116970
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060116970
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää JärviPohjanmaan Sotekeskuksen esihenkilöiden palautekäytäntöjä. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että esihenkilöt tiedostavat palautteiden merkityksen henkilöstölle ja kiinnittävät huomiota omiin käytäntöihinsä. Toimivat palautekäytännöt tukevat henkilöstön osaamisen kehittämistä ja työhyvinvointia. Hyvinvoiva henkilöstö mahdollistaa osaltaan asiakkaiden hyvän palvelukokemuksen.
Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka lähestymistapa oli toimintatutkimus. Aineistonkeruu toteutettiin avoimella kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi 24 tiedonantajaa, jotka koostuivat sairaanhoitajista, terveydenhoitajista, lähihoitajista, sosionomeista tai sosiaalityöntekijöistä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan henkilöstön kokemukset kannustavasta ja korjaavasta palautteesta olivat vastakohtaisia. Vastakohtaisuudessa korostuivat kaksi kokemistapaa; ristiriitaisuus tunnetasolla sekä kokemus palautteenannon toimivuudesta. Kannustava palaute edisti henkilöstön työhyvinvointia, koska se lisäsi motivaatiota, itseluottamusta sekä jaksamista. Korjaavalla palautteella oli myönteinen vaikutus ammatillisen osaamisen kehittymiselle, koska se auttoi huomaamaan kehitystarpeet. Palautteenannon kehittämisessä koettiin tärkeäksi esihenkilöiden palautteenantotaito. Palautteenanto tulee olla rehellistä, tasapuolista ja johdonmukaista sekä loukkaamatonta.
Saatujen tulosten perusteella kehittämiskohteeksi valittiin palautteenantotaidot sekä teoreettisen tietopohjan vahvistaminen. Kehittämismenetelmänä oli dialoginen keskustelu ja siihen osallistui seitsemän esihenkilöä. Kehittämisvaihe toteutui kaksi kertaa ja prosessi eteni toimintatutkimuksen luonteen mukaisesti.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että esihenkilöiden palautteenantoon on kiinnitettävä huomiota, koska sen kautta voidaan vaikutta henkilöstön työhyvinvointiin. Palautteenantoa on pidettävä esillä osana työhyvinvoinnin kehittämistä, mikä lisää avointa vuorovaikutusta. Korjaavan palautteen jatkoseurantaa tulee kehittää ammatillisen osaamisen edistämiseksi. Esihenkilön palautteenannon ohella tulee kiinnittää huomiota myös koko työyhteisön palautteenantokulttuuriin.
Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka lähestymistapa oli toimintatutkimus. Aineistonkeruu toteutettiin avoimella kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi 24 tiedonantajaa, jotka koostuivat sairaanhoitajista, terveydenhoitajista, lähihoitajista, sosionomeista tai sosiaalityöntekijöistä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan henkilöstön kokemukset kannustavasta ja korjaavasta palautteesta olivat vastakohtaisia. Vastakohtaisuudessa korostuivat kaksi kokemistapaa; ristiriitaisuus tunnetasolla sekä kokemus palautteenannon toimivuudesta. Kannustava palaute edisti henkilöstön työhyvinvointia, koska se lisäsi motivaatiota, itseluottamusta sekä jaksamista. Korjaavalla palautteella oli myönteinen vaikutus ammatillisen osaamisen kehittymiselle, koska se auttoi huomaamaan kehitystarpeet. Palautteenannon kehittämisessä koettiin tärkeäksi esihenkilöiden palautteenantotaito. Palautteenanto tulee olla rehellistä, tasapuolista ja johdonmukaista sekä loukkaamatonta.
Saatujen tulosten perusteella kehittämiskohteeksi valittiin palautteenantotaidot sekä teoreettisen tietopohjan vahvistaminen. Kehittämismenetelmänä oli dialoginen keskustelu ja siihen osallistui seitsemän esihenkilöä. Kehittämisvaihe toteutui kaksi kertaa ja prosessi eteni toimintatutkimuksen luonteen mukaisesti.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että esihenkilöiden palautteenantoon on kiinnitettävä huomiota, koska sen kautta voidaan vaikutta henkilöstön työhyvinvointiin. Palautteenantoa on pidettävä esillä osana työhyvinvoinnin kehittämistä, mikä lisää avointa vuorovaikutusta. Korjaavan palautteen jatkoseurantaa tulee kehittää ammatillisen osaamisen edistämiseksi. Esihenkilön palautteenannon ohella tulee kiinnittää huomiota myös koko työyhteisön palautteenantokulttuuriin.