Maahuolintayrityksen työhyvinvoinnin ja työmotivaation kartoittaminen ja kehittäminen

Abstract

Viime vuosina, ja varsinkin koronapandemian jälkeisessä elämässä, yleiseksi keskustelun aiheeksi on noussut työhyvinvointi ja sen merkitys työpaikoilla. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa maahuolintayrityksen työntekijöiden työhyvinvointia ja työmotivaatiota nykytilanteessa.

Heikentynyt työmotivaatio ja työhyvinvointi on ollut havaittavissa toimeksiantajayrityksessä, josta syntyi halu tutkia, miten työntekijät itse kokevat työhyvinvointinsa ja työmotivaationsa. Lisäksi haluttiin selvittää, mitkä asiat vaikuttavat työntekijöiden työmotivaatioon ja työhyvinvointiin, sekä millä keinoilla case-yritys voi edistää näitä.

Opinnäytetyön tietoperustassa perehdytään Maslowin tarvehierarkiaan. Valittiin tämän tietoperustaksi, koska haluttiin ymmärtää, miten yksilön työmotivaatio ja työhyvinvointi syntyy ja miten siihen voidaan vaikuttaa. Tietoperustassa syvennytään myös työmotivaatioon, työhyvinvointiin sekä näihin liittyviin teorioihin.

Opinnäytetyössä hyödynnetään kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kohderyhmäksi valikoitui maahuolintayrityksen palveluvirkailijat. Kohderyhmälle lähetettiin standardisoitu kysely. Tutkimuksessa oli 16 kysymystä, josta 14 oli monivalintakysymystä ja kaksi avointa kysymystä. Kysymykset oli jaettu seitsemään eri teemaan, jotka käsittelivät eri asioita ja jotka ovat saattaneet vaikuttaa työhyvinvointiin ja työmotivaatioon. Tutkimukseen osallistui 29 vastaajaa ja vastausprosentiksi saatiin 40 prosenttia.

Tutkimuksessa ilmeni, että eniten kehitettävää on esihenkilöiden kouluttamisessa, työvuorosuunnittelun optimoinnissa ja palautteen antamisessa. Esihenkilöitä tulisi kouluttaa asianmukaisemmin heidän työtehtäviinsä, kannustaa runsaaseen palautteenantoon sekä läsnäoloon työntekijöiden arjessa. Työvuorosuunnittelua tulisi optimoida, jotta palautuminen työvuorojen välissä olisi mahdollista. Tämän lisäksi työntekijöiden vuorotoiveita pitäisi pyrkiä toteuttamaan paremmin, jotta heidän työnsä ja vapaa-aikansa olisivat enemmän tasapainossa.

Tutkimuksen perusteella tullaan luomaan kehittämissuunnitelman, joka on jaettu eri tarpeiden mukaan. Jokaisen tarpeen alle on listattu kehitysidea sekä siihen kuuluva ratkaisuehdotus.

In recent years, especially after the corona pandemic, occupational wellbeing and its importance in workplaces have become a common topic. The aim of this thesis was to map the work wellbeing and work motivation of the employees of a ground handling company.

Weakened work motivation and wellbeing at work had become apparent in the client company, leading to a desire to investigate how the employees themselves experience their work wellbeing and work motivation in the current situation. In addition, there was a will to find out which factors affect the work motivation and wellbeing of employees favourably, and how the company can promote these.

The theory section of the thesis introduces Maslow's hierarchy of needs. This was chosen as the theoretical framework in order to better understand how an individual's work motivation and wellbeing are formed and how they can be influenced. In the theory section, work motivation, wellbeing at work and theories related to these topics are explored more in depth.

The thesis utilizes a quantitative research method. Airport Service officers of a ground handling company were selected as the target group. A survey was sent to the target group in a standardized format. There were 16 questions in the study, of which 14 were multiple choice questions and two were open questions. The questions were divided into seven themes, which dealt with different issues that might affect wellbeing and motivation at work. 29 respondents participated in the survey and the response rate was forty percent.

The research showed that the most development is needed in training supervisors, optimizing work shift planning and giving feedback. Supervisors should be trained more appropriately for their work tasks, encouraging abundant feedback and presence in employees' everyday life. Shift planning should be optimized so that recovery between shifts is possible and that employees' shift wishes are better taken into consideration.

Based on the study, a development plan was created. The plan is divided into themes covering different needs. Under each need there is a develop-ment idea and a corresponding solution proposal listed.