Paikallisen sopimisen käsite

Abstract

Tässä opinnäytetyössä käsitellään paikallisen sopimisen käsitetteen taustaa ja käyttötarkoituksia sopimusyhteiskuntamme työmarkkinaosapuolten, työntekijöiden ja työnostajien keskusliittojen, neuvotteluissa. Tutkimusta varten on haastateltu paikallisen sopimisen käsitteen parissa työskenteleviä sopimusosapuolten edustajia ja -neuvottelijoita, jotka ovat loppukädessä ne toimijat, jotka tuottavat yhdessä keskustellen työehtosopimusten kirjaukset paikallisesta sopimisesta, ja samalla tulkintoja näistä päätöksistä “alaspäin” suomalaisessa työsopimushierarkiassa.

Paikallisen sopimisen laajuus ja enenevä tärkeys sekä suomalaisen työmarkkinoiden myllerrys erityisesti alojen yleissitovien sopimusten vähenemisen perspektiivistä luo rinnakkaisen muutosliikkeen, joka vaikuttaa molempien työmarkkinaosapuolten keskusliittojen toimintaan sekä tulevaisuuden sopimus- ja työntekomalleihin.

Ilman neuvotteluosapuolten yhteistä näkemystä paikallisen sopimisen luonteesta ja itse käsitteen keskeisestä sisällöstä työmarkkinaneuvottelujen tulevaisuus voi pitää sisällään väärinkäsityksiä ja mahdollista julkista kädenvääntöä käsitteestä, jonka sisältöä muokataan nykyiselläänkin jokaisella neuvottelukierroksella. Tämä on erityisen mielenkiintoista, koska toisaalta käsitteen perusmuoto vaikuttaa maallikon näkökulmasta olevan helposti ymmärrettävissä, ja toisaalta käsitteen sisällönmuokkaus neuvottelutarkoituksiin on tapahtunut ennemmin neuvottelupöydissä kuin julkisesti - paikallisen sopimisen käsitteestä on tullut yleispätevä lääke “lähes kaikelle” molempien työmarkkinaosapuolten retoriikassa vasta 2010-luvulla.

Paikallisen käsitteen määritteleminen neuvotteluosapuolten omiin tarkoitusperiin sopiviksi poikinee tulevaisuudessa enenevissä määrin keskustelua, ja hyödyttänee käsitettä itselleen suotuisaan suuntaan määrittelemään pääsevää tahoa nykyistä enemmän jo pelkästään paikallisen sopimisen arvioidun laajuuden kasvun vuoksi.

Tutkimustuloksissani paikallisen sopimisen käsite tarkoittaa neuvotteluosapuolille nykyisellään melko samaa. Ajatukseen käsitteiden eroavaisuuksista vaikuttaa paitsi neuvotteluosapuolten ideologiset lähtökohdat ja jäsentensä etu, myös median uutisointi, jossa nostetaan esiin räväkimmät yhteenotot, vaikka neuvotteluista valtaosa sujuu vaivattomasti ja hyvässä hengessä.

Huolimatta paikallisen sopimisen laajenevasta kehityksestä molempien neuvotteluosapuolten etu lienee suomalaisen neuvotteluperinteen säilyvän nykyisen kaltaisena, vaikka neuvottelujen rakenteet muuttaisivatkin muotoaan tai neuvottelutasoaan.

This thesis discusses the background and uses of the concept of local bargaining in the negotiations of the labor market partners of our contractual society, the central unions of employees and employers. For the purpose of the study, representatives and negotiators of the contracting parties working on the concept of local bargaining have been interviewed, who are ultimately the actors who produce the records of collective agreements through discussion on local bargaining, and at the same time interpretations of these decisions "downwards" in the Finnish employment contract hierarchy.

The scope and increasing importance of local bargaining and the turmoil in the Finnish labor market, especially from the perspective of the reduction of universally binding contracts, create a parallel movement of change that affects the operation of the central unions of both labor market parties and future contract and work performance models.

Without a common view of the negotiating parties on the nature of local bargaining and the central content of the concept itself, the future of labor market negotiations may contain misunderstandings and possible public hand-wringing over the concept, the content of which is still modified at each round of negotiations. This is particularly interesting because, on the one hand, the basic form of the local bargaining concept seems to be easy to understand from a layman's point of view, and on the other hand, the modification of the content of the concept for negotiation purposes has taken place at negotiation tables rather than in public - the concept of local bargaining has become a universal remedy "for almost everything" in the rhetoric of both labor market parties only in the 2010s.

Defining the local bargaining concept as suitable for the negotiating parties' own purposes will generate more and more discussion in the future, and will benefit the entity that can define the concept in a favorable direction to it more than at the present, if only because of the increase in the estimated scope of local bargaining.

In my research results, the concept of local bargaining currently means somewhat similar things to the negotiating parties. The differences that is to be found in the use of the concept is influenced not only by the ideological starting points of the negotiating parties and the interests of their members, but also by the media coverage, which highlights the most violent clashes, even though the vast majority of the negotiations go smoothly and in good spirits.

Despite the expanding development of local bargaining, it is probably in the interest of both negotiation parties that the Finnish negotiation tradition remains similar or recognizable to what it is today, even if the negotiation structures change their form or the negotiation level.