Hakijakokemus osana rekrytointiprosessia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa
Miettinen, Heidi (2023)
Miettinen, Heidi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060117332
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060117332
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana on Vantaan kaupungin rekrytointipalvelut ja Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen toimiala. Työn tavoitteena on selvittää Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen hakijakokemuksen nykytilaa ja tehdyn tutkimustyön tulosten perusteella löytää ja tunnistaa mahdollisia kehittämiskohteita rekrytointiprosessista hakijakokemuksen parantamiseksi. Tavoitteena on myös selvittää, mistä hyvä hakijakokemus koostuu Vantaan varhaiskasvatukseen hakeville henkilöille sekä toteutuuko hakijan työnantajamielikuva henkilön aloitettua työt Vantaan kaupungilla.
Rekrytoinnit ovat muuttuneet viime vuosina entistä vuorovaikutuksellisemmaksi ja julkisuudessa on käyty paljon keskustelua varhaiskasvatuksen pätevän henkilöstön saatavuushaasteista. Hyvällä hakijakokemuksella pystytään luomaan kilpailuetua muihin organisaatioihin nähden, mutta sitä ennen tulee ymmärtää, mistä tekijöistä hyvä hakijakokemus muodostuu. Aiheen valintaan vaikutti aiheen ajankohtaisuus hyvän hakijakokemuksen lisätessä organisaation vetovoimaa.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä perehdytään työnantajakuvaan, hakijakokemukseen ja rekrytoinnin prosesseihin, jotka kaikki linkittyvät toisiinsa hyvän hakijakokemuksen ympärille. Tietoperustaa haettiin aiheesta kirjoitetuista graduista ja opinnäytetöistä, vertaisarvioiduista artikkeleista ja alan kirjallisuudesta. Teoriaosuudessa käsiteltiin työnhakijan hakijapolun vaiheita ja kosketuspisteitä organisaation edustajien kanssa, joilla kaikilla on merkitystä hakijakokemuksen syntymisessä. Hakijakokemuksen syntymisen kannalta merkittävimpiä tekijöitä on riittävä, personoitu ja ajantasainen viestintä läpi prosessin, ketterä prosessi ja hakijoiden saama tasa-arvoinen ja ystävällinen kohtelu rekrytointiprosessin aikana.
Opinnäytetyön kehittämistyö tehtiin tapaustutkimuksena, jossa hyödynnettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimusaineisto kerättiin sekä sähköisellä kyselyllä että puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Sähköisen kyselyn vastausprosentti oli 23,5 %, jonka voi ajatella olevan hyvä kvantitatiiviselle kyselylle, joten saadut tulokset olivat merkityksellisiä. Haastattelu tehtiin neljälle henkilölle.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen hakijakokemuksen olevan melko hyvällä tasolla. Sekä kyselyssä että haastattelussa tuli kuitenkin esille myös kehitysehdotuksia. Tutkimustulokset tiivistettiin hakijakokemuksen nykytilan SWOT-analyysiin, jonka perusteella tehtiin ehdotus kehittämissuunnitelmasta hakijakokemuksen parantamiseksi.
Kehitystyönä tehty hakijakokemustutkimus toimi pilottina ja sen perusteella on tarkoitus alkaa mittaamaan Vantaan kaupungin hakijakokemusta tulevissa rekrytoinneissa. Pilotti jatkuu toimiala kerrallaan siten, että hakijakokemuskysely tullaan lähettämään tulevaisuudessa lyhennettynä versiona osana rekrytointiviestintää kaikille hakijoille.
Rekrytoinnit ovat muuttuneet viime vuosina entistä vuorovaikutuksellisemmaksi ja julkisuudessa on käyty paljon keskustelua varhaiskasvatuksen pätevän henkilöstön saatavuushaasteista. Hyvällä hakijakokemuksella pystytään luomaan kilpailuetua muihin organisaatioihin nähden, mutta sitä ennen tulee ymmärtää, mistä tekijöistä hyvä hakijakokemus muodostuu. Aiheen valintaan vaikutti aiheen ajankohtaisuus hyvän hakijakokemuksen lisätessä organisaation vetovoimaa.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä perehdytään työnantajakuvaan, hakijakokemukseen ja rekrytoinnin prosesseihin, jotka kaikki linkittyvät toisiinsa hyvän hakijakokemuksen ympärille. Tietoperustaa haettiin aiheesta kirjoitetuista graduista ja opinnäytetöistä, vertaisarvioiduista artikkeleista ja alan kirjallisuudesta. Teoriaosuudessa käsiteltiin työnhakijan hakijapolun vaiheita ja kosketuspisteitä organisaation edustajien kanssa, joilla kaikilla on merkitystä hakijakokemuksen syntymisessä. Hakijakokemuksen syntymisen kannalta merkittävimpiä tekijöitä on riittävä, personoitu ja ajantasainen viestintä läpi prosessin, ketterä prosessi ja hakijoiden saama tasa-arvoinen ja ystävällinen kohtelu rekrytointiprosessin aikana.
Opinnäytetyön kehittämistyö tehtiin tapaustutkimuksena, jossa hyödynnettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimusaineisto kerättiin sekä sähköisellä kyselyllä että puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Sähköisen kyselyn vastausprosentti oli 23,5 %, jonka voi ajatella olevan hyvä kvantitatiiviselle kyselylle, joten saadut tulokset olivat merkityksellisiä. Haastattelu tehtiin neljälle henkilölle.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen hakijakokemuksen olevan melko hyvällä tasolla. Sekä kyselyssä että haastattelussa tuli kuitenkin esille myös kehitysehdotuksia. Tutkimustulokset tiivistettiin hakijakokemuksen nykytilan SWOT-analyysiin, jonka perusteella tehtiin ehdotus kehittämissuunnitelmasta hakijakokemuksen parantamiseksi.
Kehitystyönä tehty hakijakokemustutkimus toimi pilottina ja sen perusteella on tarkoitus alkaa mittaamaan Vantaan kaupungin hakijakokemusta tulevissa rekrytoinneissa. Pilotti jatkuu toimiala kerrallaan siten, että hakijakokemuskysely tullaan lähettämään tulevaisuudessa lyhennettynä versiona osana rekrytointiviestintää kaikille hakijoille.