Tampereen kaupunginkirjaston pelitilojen asiakastyytyväisyys ja kehittäminen

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, kuinka tyytyväisiä Tampereen kaupunginkirjaston asiakkaat ovat kirjastojen pelitiloihin ja mitä kehittämisideoita heillä on niihin liittyen. Työ kattaa sekä pelitilalliset että pelitilattomat kirjastot ja heidän asiakkaansa. Työn tarkoituksena on tuoda kirjaston tietoon asiakkaiden näkökulmaa liittyen kirjastojen pelitiloihin sekä tarjota kehittämisideoita olemassa olevien pelitilojen kehittämiseen sekä uusien pelitilojen perustamiseen.

Työn teoriaosassa käsitellään pelejä ja pelaamista niin yleisesti kuin kirjastojen näkökulmasta. Tämän lisäksi käsitellään kirjastojen pelitiloja yleisten esimerkkien kautta ja tarkastellaan Tampereen kolmen toimipisteen pelitiloja. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella menetelmällä ja aineistoa kerättiin kyselyllä. Tutkimuksessa käytetystä kyselystä tehtiin kaksi versioita, joista toinen koski pelitilallisia kirjastoja ja toinen pelitilattomia kirjastoja. Kyselyä jakoi kuusi kirjastoa eli pääkirjasto Metso, Hervannan, Lielahden, Messukylän, Koilliskeskuksen ja Kaukajärven kirjastot. Kyselyt olivat vastattavissa sähköisesti verkossa sekä kirjastossa paperilomakkeina. Kysely tehtiin Webropol-työkalulla ja se oli auki kaksi viikkoa kussakin kirjastossa 17.10.2022–22.11.2022 välisenä aikana. Kyselyihin tuli kokonaisuudessaan 37 vastausta ja ne analysoitiin Webropol-työkalun avulla.

Kyselyjen tuloksista selvisi, että kummallakin vastaajaryhmällä oli suurimmaksi osaksi samoja toiveita liittyen pelitilan ominaisuuksiin ja varustukseen. Suurin osa vastaajista oli 10–14-vuotiata lapsia ja nuoria, jotka pelaavat aktiivisesti. He olivat myös Tampereen kaupunginkirjaston pelitilojen ydinkohderyhmää. Tulosten eroavaisuuksiin vaikutti vastaajien ikä ja mahdollisuus osallistua kyselyyn paperilomakkeella. Paperikyselyyn tuli enemmän vastauksia avoimiin kysymyksiin ja monivalintakysymysten avoimiin vaihtoehtoihin.

Vastaajat olivat suurimmaksi osaksi melko tyytyväisiä pelitiloihin ja niiden varustukseen. Kehittämisideoita tuli eri näkökulmista niin pelaavilta kirjaston asiakkailta, jotka eivät käytä pelitilaa, pelitilojen käyttäjiltä kuin muilta kirjaston asiakkailta. Ideat olivat monipuolisia ja realistisia. Tuloksia ei voi pienen vastaajamäärän takia yleistää, mutta ne ovat suuntaa antavia. Tulokset tarjoavat kirjastoille hyviä ideoita nykyisten pelitilojen kehittämiseen ja uusien tilojen suunnitteluun ja perustamiseen.