Töissä oppimassa : Opettajana kansalaisopiston lauluvalmennuksessa
Kentala, Anni-Mari (2023)
Kentala, Anni-Mari
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060117149
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060117149
Tiivistelmä
Kansalaisopisto on merkittävä musiikkipedagogien työllistäjä. Sen lisäksi, että kansalaisopistot rekrytoivat opettajia suunnitelluille kursseille, se toimintaympäristönä mahdollistaa opettajalle suunnitella opintokurssi itse ja tarjota sitä opinto-ohjelmaan. Musiikkipedagogien koulutuksessa ammattikorkeakoulussa painotetaan taiteen perusopetukseen soveltuvia opetusmenetelmiä eikä kansalaisopiston harrastustavoitteista oppimisympäristöä esitellä sen tarkemmin opintojen aikana. Opintojen omaehtoisuus ja vapaus on luonteenomaista kansalaisopistossa, jossa opiskellaan oman kiinnostuksen mukaan ilman tutkintovaatimuksia. Vapaus asettaa haasteensa opetuksen suunnittelulle ja toteutukselle, sillä oppilaat voivat olla hyvinkin heterogeeninen joukko erilaisine tavoitteineen. Kansalaisopisto musiikkipedagogin työympäristönä saattaa olla hyvinkin erilainen verrattuna taiteen perusopetusta antavaan musiikkioppilaitokseen.
Työssä pyrittiin selvittämään, miten klassista laulua pääaineenaan opiskelleen musiikkipedagogin ammatilliset valmiudet vastasivat kansalaisopiston lauluvalmennuskurssin suunnittelussa ja toteutuksessa tarvittavia vaatimuksia. Tutkimuksessa selvitettiin kansalaisopiston erityispiirteitä musiikinopetuksen toimintaympäristönä ja miten ne tuli ottaa huomioon lauluvalmennuskurssin suunnittelussa ja toteutuksessa. Tutkimuksessa päähuomio oli tutkijan omassa opettajuudessa ja ammatillisessa kehittymisessä lauluvalmennuskurssin aikana. Tutkimusstrategia oli kvalitatiivinen ja fenomenologinen.
Työn tuloksena todettiin yleisesti ammattikorkeakouluopintojen antavan riittävät valmiudet toimia vapaatavoitteisessa oppimisympäristössä. Klassisen laulutekniikan lisäksi tarvittaisiin myös muiden laulutyylien ja -tekniikoiden osaamista, jotta opettaja pystyisi paremmin vastaamaan oppilaiden erilaisiin ohjelmistotoiveisiin. Tähän olisi ammatillisen koulutuksen hyvä tarttua musiikin ohjaajiksi erikoistuvien musiikkipedagogien kohdalla. Opettajan ammatillisessa kehittymisessä tärkeään oman toiminnan reflektointiin oli avuksi systemaattinen ja suunniteltu työn ja pedagogisen ajattelun dokumentointi.
Työssä pyrittiin selvittämään, miten klassista laulua pääaineenaan opiskelleen musiikkipedagogin ammatilliset valmiudet vastasivat kansalaisopiston lauluvalmennuskurssin suunnittelussa ja toteutuksessa tarvittavia vaatimuksia. Tutkimuksessa selvitettiin kansalaisopiston erityispiirteitä musiikinopetuksen toimintaympäristönä ja miten ne tuli ottaa huomioon lauluvalmennuskurssin suunnittelussa ja toteutuksessa. Tutkimuksessa päähuomio oli tutkijan omassa opettajuudessa ja ammatillisessa kehittymisessä lauluvalmennuskurssin aikana. Tutkimusstrategia oli kvalitatiivinen ja fenomenologinen.
Työn tuloksena todettiin yleisesti ammattikorkeakouluopintojen antavan riittävät valmiudet toimia vapaatavoitteisessa oppimisympäristössä. Klassisen laulutekniikan lisäksi tarvittaisiin myös muiden laulutyylien ja -tekniikoiden osaamista, jotta opettaja pystyisi paremmin vastaamaan oppilaiden erilaisiin ohjelmistotoiveisiin. Tähän olisi ammatillisen koulutuksen hyvä tarttua musiikin ohjaajiksi erikoistuvien musiikkipedagogien kohdalla. Opettajan ammatillisessa kehittymisessä tärkeään oman toiminnan reflektointiin oli avuksi systemaattinen ja suunniteltu työn ja pedagogisen ajattelun dokumentointi.