Varhaiskasvatuksen työntekijöiden kokemuksia pienryhmien muodostamisen pedagogisten perusteiden toteutumisesta
Laine, Satu (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060116861
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060116861
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin varhaiskasvatuksen työntekijöiden kokemuksia pienryhmien muodostamisen pedagogisten perusteiden toteutumisesta. Tavoitteena oli saada tietoa työntekijöiden kokemuksista ja sitä kautta tekijöistä, joilla voidaan parantaa niiden toteutumista. Työn toimeksiantaja oli Hämeenlinnan kaupunki, joka on siirtynyt 1‒3- ja 3‒5-vuotiaiden ikäryhmistä 1‒5-vuotiaiden ryhmiin. Tutustuin opinnäytetyöhön, joka tutki kasvattajien ja huoltajien kokemuksia Hämeenlinnassa ryhmärakenteen muutoksen jälkeen ja sen tulokset ilmensivät, että osa kasvattajista on kokenut epävarmuutta toimimisesta 1—5-vuotiaiden ryhmässä. Työelämäyhteyteni mukaan kasvattajat jakavat lapsia pienryhmiin hyvin, mutta kaikilla ei vaikuta olevan pedagogista tietoisuutta ratkaisujen takana.
Tutkittaessa varhaiskasvatusta, on tarkasteltava varhaiskasvatuksen keskeisiä käsitteitä valtakunnallisesta varhaiskasvatussuunnitelmasta sekä varhaiskasvatuslaista. Tutkimuksen tietoperusta käsittelee pienryhmiä ja osallisuutta varhaiskasvatuksessa. Pienryhmät ovat suuremman ryhmän sisällä muodostettavia pienempiä psykologisia ryhmiä, joiden muodostamiseen käytetään pedagogista perustelua. Perusteita määritellään tietoperustassa. Lisäksi tarkastellaan osallisuutta ja vertaisoppimista sekä alle 3-vuotiaiden varhaiskasvatusta, koska tämän ikäisillä on omat kehitysvaiheensa, jotka on huomioitava myös heterogeenisissä pienryhmissä.
Opinnäytetyön tutkimuskysely oli tarkoitettu osallistuneiden ryhmien kaikille kasvattajille. Kyselyyn vastasi neljä varhaiskasvatuksen opettajaa. Tutkimukseen osallistuneissa ryhmissä on yksi opettaja kussakin. Opettaja on aina vastuussa pedagogisesta suunnittelusta ryhmässä, ja tämän takia katsoin aineiston määrän riittäväksi kokemuksien tutkimista ajatellen. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että kasvattajien käyttämät pedagogiset perusteet ovat samanlaisia opinnäytetyön tietoperustaan valitun teoriatiedon kanssa. Tuloksista selviää kyselyyn vastanneiden varhaiskasvatuksen opettajien arvostavan erityisesti lapsilähtöisyyteen liittyviä perusteita toiminnassaan. Kasvattajat perustelevat tekemiään pedagogisia ratkaisuja monipuolisesti ja hyvin. Kokemuksista selviää halu tehdä työnsä hyvin. Tilaresurssien ja ajoittainen henkilöstöresurssien puutteellisuus aiheuttaa kuitenkin kiireentuntua. Hämeenlinnan kaupungin on mahdollista käyttää tutkimuksen tuloksia pienryhmätoiminnan parantamiseen esimerkiksi tarkistamalla resurssien riittävyyttä.
Tutkittaessa varhaiskasvatusta, on tarkasteltava varhaiskasvatuksen keskeisiä käsitteitä valtakunnallisesta varhaiskasvatussuunnitelmasta sekä varhaiskasvatuslaista. Tutkimuksen tietoperusta käsittelee pienryhmiä ja osallisuutta varhaiskasvatuksessa. Pienryhmät ovat suuremman ryhmän sisällä muodostettavia pienempiä psykologisia ryhmiä, joiden muodostamiseen käytetään pedagogista perustelua. Perusteita määritellään tietoperustassa. Lisäksi tarkastellaan osallisuutta ja vertaisoppimista sekä alle 3-vuotiaiden varhaiskasvatusta, koska tämän ikäisillä on omat kehitysvaiheensa, jotka on huomioitava myös heterogeenisissä pienryhmissä.
Opinnäytetyön tutkimuskysely oli tarkoitettu osallistuneiden ryhmien kaikille kasvattajille. Kyselyyn vastasi neljä varhaiskasvatuksen opettajaa. Tutkimukseen osallistuneissa ryhmissä on yksi opettaja kussakin. Opettaja on aina vastuussa pedagogisesta suunnittelusta ryhmässä, ja tämän takia katsoin aineiston määrän riittäväksi kokemuksien tutkimista ajatellen. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että kasvattajien käyttämät pedagogiset perusteet ovat samanlaisia opinnäytetyön tietoperustaan valitun teoriatiedon kanssa. Tuloksista selviää kyselyyn vastanneiden varhaiskasvatuksen opettajien arvostavan erityisesti lapsilähtöisyyteen liittyviä perusteita toiminnassaan. Kasvattajat perustelevat tekemiään pedagogisia ratkaisuja monipuolisesti ja hyvin. Kokemuksista selviää halu tehdä työnsä hyvin. Tilaresurssien ja ajoittainen henkilöstöresurssien puutteellisuus aiheuttaa kuitenkin kiireentuntua. Hämeenlinnan kaupungin on mahdollista käyttää tutkimuksen tuloksia pienryhmätoiminnan parantamiseen esimerkiksi tarkistamalla resurssien riittävyyttä.
