Tanssivat lohikäärmeet - keho ja luovuus lähtökohtina aikuisten kehitysvammaisten ryhmätoiminnassa : ryhmämuotoisen ohjausprosessin kehittämistyö

Abstract

Opinnäytetyönä toteutettiin luovan liikkeen ryhmä kehitysvammaisille aikuisille, ja sen pohjalta luotiin ohjausprosessin ohje ja mallinnus. Toimeksiantaja oli Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen Ravattulan toimintakeskus.

Sisältö ja tavoitteet pohjautuivat osallistuvaan havainnointiin toimeksiantajan toimintaympäristössä. Luovuus näkyi toimintakeskuksen arjessa musiikkina ja kädentaitoina mutta ei niin paljon kehollisena tekemisenä. Ryhmänohjauksien tavoitteena oli omaan kehoon ja luontaiseen liikkeeseen tutustuminen ja yksilön vahvistunut uskaltautuminen, heittäytyminen ja rohkeus toimia ryhmässä. Ryhmän nimeksi muodostui Tanssivat lohikäärmeet. Ohjauksissa käytettiin ryhmää rakentavia, kehitysvammatyön ja luovan liikkeen menetelmiä. Ryhmään valittiin kuusi osallistujaa.

Teoriapohja käsittelee kehollisuutta osana sosiaalialan ihmiskäsitystä ja argumentoi, että kehollisuus jää psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden varjoon. Ihmiskäsityksen päivittämistä ehdotetaan neurotieteen ja tanssin kehollisuuden kautta. Teoria määrittelee kehitysvammaisuutta ja hahmottelee luovan liikkeen ryhmänohjauksen periaatteita. Luovaa liikettä on lähestytty tanssin, musiikin, draaman, improvisaation ja leikkisyyden kautta. Esineiden käyttö nousi keskeiseksi liikkeen avautumisessa osallistujille.

Ohje kiteyttää ja mallintaa prosessista nousseita hyviä käytänteitä opiskelijoiden ja ammattilaisten käyttöön. Asiakastyössä painottuivat suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus ja ryhmämuotoisuus. Koko prosessissa keskeisiä käytänteitä olivat reflektointi, dialogi ja palautehakuisuus, jotka tukivat ammatillista kasvua. Arviointi toteutettiin eri sidosryhmien havaintojen ja palautteen pohjalta. Opinnäytetyöstä on hyötyä sosiaalialan kehollisuudesta ja ihmiskäsityksestä kiinnostuneille. Ohjausprosessin ohjeesta ja menetelmistä hyötyvät opiskelijat ja ammattilaiset uusia ohjausprosesseja kehittäessä.

A creative movement group for adults with developmental disabilities was implemented for the thesis, and a guideline and model for the facilitation process was created based on it. The client was the Ravattula activity centre for adults with developmental disabilities.

The content and objectives were based on participatory observation in the client's working environment. Creativity was evident in the centre's everyday life in the form of music and handicrafts, but not so much in the form of physical activities. The aim of the group sessions was to get to know one's own body and natural movement and to strengthen the individual's daring, self-expression and courage to act in a group. Facilitation utilised group-building, developmental disability needs and creative movement methods. Six participants were selected for the group.

The theoretical framework addresses embodiment as part of the concept of the human being and argues that embodiment is overshadowed by the psychological and social dimensions. An update of the concept of the human is proposed through neuroscience and the embodiment of dance. The theory defines developmental disability and outlines the principles of creative movement group facilitation. Creative movement is approached through dance, music, drama, improvisation and play.

The aim of the guide is to summarise and model good practice that emerged from the process for use by students and professionals. The focus of the client work was on planning, goal-orientation and group work. The thesis will be useful for those interested in embodiment and human understanding in the social work field. The guidance process guidelines and methods will benefit students and professionals.