NIR -laitteiston kalibrointi
Mikkonen, Juho (2023)
Mikkonen, Juho
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060220669
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060220669
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli uudelleen kalibroida NIR-laitteiston nitraushappo analyysimenetelmässä käytettävä kalibrointi ja kehittää nitraushapoille uusi analyysimenetelmä. Lyhenne NIR tulee sanoista ”Near infrared” (lähi-infrapuna). Nitraushappoja käytetään Nammo Vihtavuori Oy:n ruutitehtaalla ruudin raaka-aineen nitroselluloosan valmistukseen. Nitraushappo sisältää rikkihappoa, typpihappoa ja vettä. Analyysimenetelmä on kvantitatiivinen eli määrällinen, jonka avulla on tarkoitus selvittää nitraushapoissa olevien typpihapon, rikkihapon ja veden pitoisuudet. Tarkoituksena on luopua perinteisestä analysointiin käytettävästä työläästä happo-emäs titrauksesta ja siirtyä kokonaan käyttämään NIR-laitteistoa sen helppouden, nopeuden ja tarkkuuden vuoksi.
Opinnäytetyön tarkoitus oli tehdä NIR-laitteistolla käytettävästä analyysimenetelmästä luotettavampi uudelleen kalibroinnin avulla, koska analyysimenetelmä ei toimi tällä hetkellä halutulla tavalla. Analyysimenetelmä on luotettava tällä hetkellä vain, joka toisen nitraushappo analyysin osalta. Tuloksia joudutaan korjaamaan laskennallisesti korjauskertoimella. Käytössä oleva korjauskerroin on tarkoitus tehdä tarpeettomaksi uuden kalibroinnin myötä. Toimiva analyysimenetelmä mahdollistaisi korjauskertoimesta luopumisen.
Rinnakkaismittauksien keskiarvoja vertaamalla huomattiin, että vesi on 75%, rikkihappo 32% ja typpihappo 50% lähempänä titraustuloksia uudella kalibroinnilla verrattuna vanhaan kalibrointiin. Haluttuun tavoitteeseen ei päästy, koska tulokset eroavat liikaa titraustuloksista, joita pidetään luotettavina. Myöskään korjauskertoimesta ei voi luopua. Tulevaisuudessa tulisi suorittaa uusia kalibrointeja, jotta mahdolliset happojen väliset erot kuten, näytteiden sakkaisuus, voitaisiin huomioida kalibroinnissa. Salassapitovelvollisuuden vuoksi, analysoitavien happojen laatuja, käyttökohteita, pitoisuuksia, virherajoja ja osaa tuloksista ei ilmoiteta tässä opinnäytetyössä.
Opinnäytetyön tarkoitus oli tehdä NIR-laitteistolla käytettävästä analyysimenetelmästä luotettavampi uudelleen kalibroinnin avulla, koska analyysimenetelmä ei toimi tällä hetkellä halutulla tavalla. Analyysimenetelmä on luotettava tällä hetkellä vain, joka toisen nitraushappo analyysin osalta. Tuloksia joudutaan korjaamaan laskennallisesti korjauskertoimella. Käytössä oleva korjauskerroin on tarkoitus tehdä tarpeettomaksi uuden kalibroinnin myötä. Toimiva analyysimenetelmä mahdollistaisi korjauskertoimesta luopumisen.
Rinnakkaismittauksien keskiarvoja vertaamalla huomattiin, että vesi on 75%, rikkihappo 32% ja typpihappo 50% lähempänä titraustuloksia uudella kalibroinnilla verrattuna vanhaan kalibrointiin. Haluttuun tavoitteeseen ei päästy, koska tulokset eroavat liikaa titraustuloksista, joita pidetään luotettavina. Myöskään korjauskertoimesta ei voi luopua. Tulevaisuudessa tulisi suorittaa uusia kalibrointeja, jotta mahdolliset happojen väliset erot kuten, näytteiden sakkaisuus, voitaisiin huomioida kalibroinnissa. Salassapitovelvollisuuden vuoksi, analysoitavien happojen laatuja, käyttökohteita, pitoisuuksia, virherajoja ja osaa tuloksista ei ilmoiteta tässä opinnäytetyössä.
