Esihenkilöiden kokema psykososiaalinen työn kuormittavuus sote-palveluissa

Abstract

Monipuolistuvan työelämän jatkuvat muutokset, kuten pitkittynyt koronapandemia, hyvinvointialueuudistus ja työvoiman saatavuuden haasteet ovat lisänneet psykososiaalista työn kuormittavuutta työpaikoilla. Sosiaali- ja terveysalan kuormittavuuden on todettu lisääntyneen ja esihenkilötyön kuormitustekijöiden tunnistamisessa on havaittu puutteita. Sosiaali- ja terveydenhuollossa esihenkilön työmäärä on suuri, työssä ilmaantuu jatkuvasti keskeytyksiä ja esimiehelle kohdistuu velvoitetta tai odotuksia olla aina tavoitettavissa. Esihenkilötyön kuormituksen hallintaan panostamalla pystytään vaikuttamaan koko työyhteisön hyvinvointiin.

Tässä opinnäytetyössä kerättiin tietoa Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden esihenkilöiden kokemasta psykososiaalisesta työn kuormittavuudesta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja aineisto kerättiin aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun kehittämällä ”Työn psykososiaaliset kuormitustekijät” –kyselylomakkeella. Lomakkeelle lisättiin avoin kysymys, jonka avulla kartoitettiin esihenkilöiden kokemusta siitä, miten työnantaja voisi keventää työn psykososiaalista kuormittavuutta työssä jaksamisen tukemiseksi.

Opinnäytetyön tulosten perusteella esihenkilöt kokevat keskimäärin melko usein haitallista työn psykososiaalista kuormitusta usean eri asian tekemisestä samanaikaisesti, työn tekemisen jatkuvasta keskeytymisestä ja työn suuresta vastuullisuudesta. Lisäksi erityisesti keski- ja ylimmän johdon esihenkilöt kokevat melko usein kuormitusta liiallisesta tietomäärästä tai hallitsemattomasta tietotulvasta sekä liiallisesta työmäärästä työaikaan nähden, kun taas lähiesihenkilöt kokevat kuormittuneisuutta ongelmista työntekijöiden keskinäisessä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa.

Esihenkilöiden työssä jaksamista voidaan tukea paremmalla työnhallinnalla sekä oman esihenkilön ja kollegojen antamalla sosiaalisella tuella. Työmäärän ja jatkuvan tietotulvan tulisi olla hallittavissa olevaa, työn- ja tehtävänkuvien selkeitä ja viestinnän onnistunutta. Kollegiaaliselle vertaistuelle ja keskusteluille tulisi osoittaa riittävästi aikaa. Esihenkilöiden työssäjaksamista voidaan tukea säännöllisellä tyhy- ja tykytoiminnalla, työnohjauksella sekä koulutuksilla. Myös palkkauksen tulisi olla kohtuullinen suhteessa työn vaativuuteen ja henkilöstöresurssien saatavuus ja osaaminen riittävää. Selkeillä etätyöpäivillä ja kokouksettomilla päivillä mahdollistetaan esihenkilöiden keskittymistä vaativien työtehtävien suorittaminen.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan kohdeorganisaatiossa toimivien sosiaali- ja terveydenhuollon esihenkilöiden työssä jaksamista tukevia toimia. Lisäksi opinnäytetyössä tehtyjä havaintoja voidaan hyödyntää laajemmalla alueella, kun suunnitellaan esihenkilöiden työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden arviointi- ja seurantamenetelmien käyttöönottoa.