Naismetsänomistajat: metsäpalveluitten käyttö ja asiakkaan tarpeet

Abstract

Meitä ympäröivä maailma muuttuu ja se aiheuttaa muutoksia metsätalouteen ja metsien hoitoon. Myös metsänomistajat ja heidän tarpeensa ja tavoitteensa metsänsä ja metsäpalveluiden suhteen muuttuvat. Metsäpalveluissa yksilöllinen palvelu ja erilasten metsänomistajien tasavertainen huomioiminen ja kohtelu on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa Työn tavoitteena oli täydentää aikaisemmissa tutkimuksissa syntynyttä käsitystä naismetsänomistajista; millaisia he ovat ja miten he toimivat metsänomistajina. Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää millaista metsäpalvelua ja koulutusta naismetsänomistajat tarvitsevat ja miten naisten ääni saataisiin paremmin kuuluville metsäasioissa. Naismetsänomistajat ovat kokeneet ohitetuksi tulemista metsäasioiden hoidossa niin perheessä kuin metsäammattilaisten taholta. Naiset ovat olleet metsäalalla hiljaisia, koska miehillä ja naisilla on ollut Suomessa niin yhteiskunnallisesti, historiallisesti kuin kulttuurisellisesti erilaiset lähtökohdat ja asema metsätaloudessa ja metsänomistajina. Koska metsänomistajista lähes puolet on naisia, on tärkeää ottaa heidät huomioon metsätaloudessa. Tutkimuksissa on havaittu, että naisten ääni ei kuulu tutkimustuloksissa siinä määrin kuin heitä on. Tutkimuksissa naisten on havaittu olevan passiivisempia metsänomistajia kuin miehet. Heille perustettujen vertaisryhmien on havaittu niin Ruotsissa kuin Yhdysvalloissa aktivoivan naisia. Edelleen tarvitaan lisää tutkimusta, jotta naiset paremmin huomioitaisiin metsäalalla. Tässä tutkimuksessa tutkittiin naismetsänomistajien vertaisryhmän, verkkoalustalla toimivan LadyForest-ryhmän, jäsenten ominaisuuksia ja osallistumista metsäasioihin. Kyselyn avulla saatuja tuloksia verrattiin aikaisemmissa naismetsänomistajia kuvailevissa tutkimuksissa saatuihin tuloksiin. Tehdyssä kyselyssä kartoitettiin myös jäsenten tyytyväisyyttä nykyisiin metsäpalveluihin, heidän halukkuuttaan osallistua metsäneuvontaan ja ajatuksia siitä, millaista palvelua he haluaisivat. Ryhmän jäsenet omistivat isohkoja tiloja, he hoitivat aktiivisesti metsäasioita, olivat usein yhteydessä metsäasiantuntijoihin, seurasivat metsäasioita eri lähteistä ja kouluttautuivat ahkerasti. Metsäneuvontapalveluihin he eivät olleet yhtä tyytyväisiä kuin toteuttaviin palveluihin. Naisille suunnattuja metsäkoulutuksia he pitivät tärkeinä.