Infrarakentamisen tietomalli: valkeakosken kaupunki
Pietikäinen, Ville (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053015881
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023053015881
Tiivistelmä
Infrarakentamisen tietomallintaminen ja sen kehittäminen on aloitettu Valkeakosken kaupungilla vuonna 2019. Opinnäytetyön tekijä on kehittänyt omatoimisesti mallintamista hankkeiden tarpeisiin siitä lähtien. Tutkimuksen tavoitteena on syventää tätä kehitystä, jotta tietomalli vastaisi paremmin olemassa olevia kansallisia infrarakentamisen tietomalliohjeita.
Opinnäytetyö sisältää tietomallintamisen lisäksi merkittävimmät lähtötiedot infrahankkeiden dynaamiseen 3d suunnitteluun sekä tietomallia hyödyntäviin sovellutuksiin. Nämä kaikki asiat liittyvät oleellisesti toisiinsa ja tulee käsitellä kokonaisuutena, jotta mallintaminen on hyödyllistä ja rajalliset resurssit huomioon ottaen mahdollista.
Lähdeaineistoa työtä varten on kerätty pääsääntöisesti internet lähteistä työn teoria osuuden tueksi. Sähköisten järjestelmien nopea kehitys huomioiden kirjallisuuslähteistä saatava tieto saattaa usein olla jo vanhentunutta. Sähköisissä aineistoissa, joita ylläpidetään, tiedon voidaan olettaa olevan paremmin ajan tasalla. Teoria osuuden lisäksi työssä kuvataan, mitä toimenpiteitä tietomallin kehittämiseksi on tehty ja miten ne ovat parantaneet infrahankkeilla käytettävää digitaalista aineistoa.
Opinnäytetyön yhteyteen on myös toteutettu kysely, johon vastauksia on pyydetty infrahankkeiden eri toimijoilta tietomallintamiseen liittyen. Kyselyn tavoitteena on ollut kerätä vertailukelpoista tietoa eri toimijoiden näkemyksistä tietomallintamisesta sekä yleisesti tietomallintamisen tarpeellisuudesta ja tulevaisuuden näkymistä.
Valkeakosken kaupungilla ei ole aiemmin kuvattu yhdyskuntatekniikan tietomallintamisen prosesseja tai siihen liittyviä työvaiheita. Aihe on lähtökohtaisesti ollut yhden työntekijän henkilökohtainen projekti, jota opinnäytetyön on tarkoitus selventää avoimuuden ja hiljaisen tiedon ehkäisemisen hengessä.
Tutkimuksen tuloksena kaupungin infrahankkeille on luotu lähtökohdat kansallisia ohjeita vastaavalle tietomallintamiselle, mutta järjestelmien alati kehittyessä tietomallintamista tulee työn jälkeenkin kehittää ja arvioida kriittisesti hankekohtaisesti. Uusia järjestelmiä, standardeja ja formaatteja kehitetään jatkuvasti ja muutoksien perässä pysyminen vaatii kehitysmielistä otetta myös jatkossa.
Opinnäytetyö sisältää tietomallintamisen lisäksi merkittävimmät lähtötiedot infrahankkeiden dynaamiseen 3d suunnitteluun sekä tietomallia hyödyntäviin sovellutuksiin. Nämä kaikki asiat liittyvät oleellisesti toisiinsa ja tulee käsitellä kokonaisuutena, jotta mallintaminen on hyödyllistä ja rajalliset resurssit huomioon ottaen mahdollista.
Lähdeaineistoa työtä varten on kerätty pääsääntöisesti internet lähteistä työn teoria osuuden tueksi. Sähköisten järjestelmien nopea kehitys huomioiden kirjallisuuslähteistä saatava tieto saattaa usein olla jo vanhentunutta. Sähköisissä aineistoissa, joita ylläpidetään, tiedon voidaan olettaa olevan paremmin ajan tasalla. Teoria osuuden lisäksi työssä kuvataan, mitä toimenpiteitä tietomallin kehittämiseksi on tehty ja miten ne ovat parantaneet infrahankkeilla käytettävää digitaalista aineistoa.
Opinnäytetyön yhteyteen on myös toteutettu kysely, johon vastauksia on pyydetty infrahankkeiden eri toimijoilta tietomallintamiseen liittyen. Kyselyn tavoitteena on ollut kerätä vertailukelpoista tietoa eri toimijoiden näkemyksistä tietomallintamisesta sekä yleisesti tietomallintamisen tarpeellisuudesta ja tulevaisuuden näkymistä.
Valkeakosken kaupungilla ei ole aiemmin kuvattu yhdyskuntatekniikan tietomallintamisen prosesseja tai siihen liittyviä työvaiheita. Aihe on lähtökohtaisesti ollut yhden työntekijän henkilökohtainen projekti, jota opinnäytetyön on tarkoitus selventää avoimuuden ja hiljaisen tiedon ehkäisemisen hengessä.
Tutkimuksen tuloksena kaupungin infrahankkeille on luotu lähtökohdat kansallisia ohjeita vastaavalle tietomallintamiselle, mutta järjestelmien alati kehittyessä tietomallintamista tulee työn jälkeenkin kehittää ja arvioida kriittisesti hankekohtaisesti. Uusia järjestelmiä, standardeja ja formaatteja kehitetään jatkuvasti ja muutoksien perässä pysyminen vaatii kehitysmielistä otetta myös jatkossa.