Haaga-Helian restonomiopiskelijoiden näkemyksiä psyykkisestä työhyvinvoinnista

Abstract

Psyykkinen työhyvinvointi on erityisen tärkeässä roolissa, oli toimiala mikä tahansa. Jatkuva maailmantilanteen muuttuminen ja resurssit vaivaavat matkailualalla työskenteleviä henkilöitä, jonka takia psyykkisestä työhyvinvoinnista on tärkeä keskustella ja olla avoin. Psyykkisellä työhyvinvoinnilla on suuri merkitys sekä nimenmukaisesti työhyvinvoinnissa että myös töiden ulkopuolella. Psyykkinen työhyvinvointi koostuu turvallisesta työilmapiiristä ja -ympäristöstä, työtehtävien osaamisesta sekä hyvinvoinnista ja tasapainosta työpaikalla, että omassa henkilökohtaisessa elämässä.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia Haaga-Helian restonomiopiskelijoiden psyykkistä työhyvinvointia ja antaa tietoa, mistä asioista huolehtia ennaltaehkäisten psyykkistä työpahoinvointia. Kuitenkin opinnäytetyö rajataan psyykkiseen työhyvinvointiin, poissulkien työpahoinvoinnin ja fyysisen ja sosiaalisen puolen työhyvinvoinnista. Tietoperusta jakautuu kahteen päälukuun, työhyvinvointi ja psyykkinen työhyvinvointi. Työhyvinvointi pitää sisällään esihenkilötyön, työhyvinvointipääoman ja inhimillisen ja psykologisen pääoman. Psyykkinen työhyvinvointi taas pitää sisällään tasapainomallin sekä psyykkistä työhyvinvointia kehittävät ja heikentävät tekijät.

Tutkimuksen näyte koostuu Haaga-Helian restonomiopiskelijoiden eli Haagan kampuksen opiskelijoista, jotka työskentelevät tällä hetkellä matkailualalla. Aineisto kerättiin laadullisten menetelmien keinoin puolistrukturoituna teemahaastatteluna, joka on olennainen kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen menetelmä. Tutkimuksessa haastateltiin viittä henkilöä, joista kolme on naisoletettuja ja kaksi miesoletettua. Teemahaastattelut toteutettiin 7-14.4.2023 kasvotusten. Tutkimus osoitti, että psyykkiselle työhyvinvoinnille suurimmat ja merkittävimmät tekijät ovat työilmapiiri ja perehdytys työhön.

Tutkimustulosten mukaan psyykkiselle työhyvinvoinnille suurimmat tekijät ovat perehdytys työhön ja työilmapiiri. Kuitenkin muita parantavia tekijöitä on tasapaino työtehtävissä ja työn ja vapaa-ajan välillä, palautteen antaminen, oikeanlainen esihenkilötyö, asenne työhön sekä oma henkilökohtainen kehitys työssä.

Psyykkistä työhyvinvointia parantavia tekijöitä on myönteinen asenne, elämäntavat, itsensä kehittäminen, tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä, tavoitteiden asettaminen, johtaminen ja työyhteisö. Heikentäviä tekijöitä on työtehtävien määrä ja haastavuus, vähäiset kehitysmahdollisuudet, ristiriidat ja oman henkilökohtaisen elämän ongelmat.