Päihdekuntoutustyö ottaa ja antaa: työhyvinvointiselvitys päihdekuntoutusorganisaatiossa kyselytutkimuksen avulla
Pakarinen, Petra; Peltonen, Mari (2023)
Pakarinen, Petra
Peltonen, Mari
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060320979
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060320979
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysalalla ammattilaisten riittävyys ja työssä jaksaminen on yhteiskunnassamme ajankohtainen haaste. Alalla näyttäytyvä työvoimapula, työn muutos ja pitenevät työurat nostavat työhyvinvoinnin merkitystä. Työntekijän työhyvinvointi vaikuttaa työntekijän lisäksi palveluita saavaan asiakkaaseen, palveluita tuottavaan organisaatioon sekä koko yhteiskuntaan.
Tämän kuntoutuksen ohjauksen opinnäytetyön tavoitteena oli laatia päihdekuntoutusalalla toimivalle toimeksiantajalle kysely työhyvinvoinnin kartoitusta ja seurantaa varten sekä selvittää sen avulla toimeksiantajaorganisaation työntekijöiden kokema arvio tämänhetkisestä työhyvinvoinnin tilasta. Kyselyn avulla kartoitettiin myös työntekijöiden näkemyksiä päihderiippuvuudesta ja siitä kuntoutumisesta. Selvitys toteutettiin kyselytutkimuksen avulla, jossa käytettiin sekä numeerisesti arvioitavia että näitä tukevia avoimia kysymyksiä.
Opinnäytetyössä käytetty kysely laadittiin Yksilötutka-työhyvinvointikyselyn pohjalta ja se toteutettiin Webropol-kyselynä. Kyselylomake laadittiin toimeksiantajalle päihdekuntoutusalan erityispiirteet huomioiden. Kyselytutkimuksesta saatu aineisto analysoitiin numeerisen aineiston osalta määrällisen tutkimuksen menetelmiä käyttäen ja avointen kysymysten osalta teoriapohjaisen sisällönanalyysin keinoin.
Työntekijöiden (N=18) vastauksista saatujen tulosten perusteella voitiin arvioida, että suurin osa työntekijöistä (90 %) arvioi työhyvinvointinsa hyväksi tai erinomaiseksi. Kehittämisen kohteiksi nousivat erityisesti tiedonkulku ja työn organisointi. Työhyvinvointia tukevina asioina esille nousivat muun muassa työaikajärjestelyjen sopivuus, luottamus työnantajaan, koettu arvostus ja oikeudenmukainen kohtelu sekä esihenkilöltä saatava tuki. Aineistossa kuvautui myös vahvaksi koettu työmotivaatio ja työhön sitoutuneisuus. Omakohtaisella päihderiippuvuustaustalla tai työuran pituudella ei todettu olevan merkittävää vaikutusta koettuun työhyvinvointiin. Työntekijöiden näkemykset päihderiippuvuudesta ja kuntoutuksen tavoitteista vaihtelivat eivätkä siten ole organisaation sisällä yhtenäiset.
Opinnäytetyö tuo esiin päihdekuntoutustyön vaativuuden ja sille tyypilliset kuormitustekijät. Työn psykososiaalisesta kuormittavuudesta huolimatta työntekijöiden työhyvinvointi kuvautui hyvänä. Tämän on todettu olevan päihdetyössä tyypillistä. Sen on arveltu johtuvan työn antoisasta luonteesta, kun työntekijä saa olla osana kuntoutujan kuntoutumisen prosessia.
Tämän kuntoutuksen ohjauksen opinnäytetyön tavoitteena oli laatia päihdekuntoutusalalla toimivalle toimeksiantajalle kysely työhyvinvoinnin kartoitusta ja seurantaa varten sekä selvittää sen avulla toimeksiantajaorganisaation työntekijöiden kokema arvio tämänhetkisestä työhyvinvoinnin tilasta. Kyselyn avulla kartoitettiin myös työntekijöiden näkemyksiä päihderiippuvuudesta ja siitä kuntoutumisesta. Selvitys toteutettiin kyselytutkimuksen avulla, jossa käytettiin sekä numeerisesti arvioitavia että näitä tukevia avoimia kysymyksiä.
Opinnäytetyössä käytetty kysely laadittiin Yksilötutka-työhyvinvointikyselyn pohjalta ja se toteutettiin Webropol-kyselynä. Kyselylomake laadittiin toimeksiantajalle päihdekuntoutusalan erityispiirteet huomioiden. Kyselytutkimuksesta saatu aineisto analysoitiin numeerisen aineiston osalta määrällisen tutkimuksen menetelmiä käyttäen ja avointen kysymysten osalta teoriapohjaisen sisällönanalyysin keinoin.
Työntekijöiden (N=18) vastauksista saatujen tulosten perusteella voitiin arvioida, että suurin osa työntekijöistä (90 %) arvioi työhyvinvointinsa hyväksi tai erinomaiseksi. Kehittämisen kohteiksi nousivat erityisesti tiedonkulku ja työn organisointi. Työhyvinvointia tukevina asioina esille nousivat muun muassa työaikajärjestelyjen sopivuus, luottamus työnantajaan, koettu arvostus ja oikeudenmukainen kohtelu sekä esihenkilöltä saatava tuki. Aineistossa kuvautui myös vahvaksi koettu työmotivaatio ja työhön sitoutuneisuus. Omakohtaisella päihderiippuvuustaustalla tai työuran pituudella ei todettu olevan merkittävää vaikutusta koettuun työhyvinvointiin. Työntekijöiden näkemykset päihderiippuvuudesta ja kuntoutuksen tavoitteista vaihtelivat eivätkä siten ole organisaation sisällä yhtenäiset.
Opinnäytetyö tuo esiin päihdekuntoutustyön vaativuuden ja sille tyypilliset kuormitustekijät. Työn psykososiaalisesta kuormittavuudesta huolimatta työntekijöiden työhyvinvointi kuvautui hyvänä. Tämän on todettu olevan päihdetyössä tyypillistä. Sen on arveltu johtuvan työn antoisasta luonteesta, kun työntekijä saa olla osana kuntoutujan kuntoutumisen prosessia.