Fusarium-sienikartoitus keskisuomalaisilta erikoiskasviviljelmiltä

Abstract

Fusarium-sienitaudit ovat yleisiä taudinaiheuttajia viljoilla. Niitä pystytään torjumaan eri menetelmillä, kuten kylvösiemenen peittaamisella, maan muokkauksella, viljelykierrolla ja tautitorjunta-aineilla. Fusarium-sienilajit muodostavat erilaisia mykotoksiineja eli hometoksiineja, jotka ovat liiallisissa määrin haitallisia ihmisille sekä kotieläimille. Yleisimpiä Fusarium-sienilajien toksiineja ovat deoksinivalenoli (DON), T-2- ja HT-2-toksiinit ja zearalenoni (ZEA). Osalle toksiineista on annettu laissa määräykset enimmäissallituista määristä elintarvikkeissa ja rehuissa. Fusarium-sienilajien esiintymistä viljoissa on tutkittu Suomessa monissa tutkimuksissa. Siitä on kotimaista tietoa saatavilla varsinkin kaurasta ja ohrasta. Fusarium-sienilajien torjuntaan viljoille on kehitetty menetelmiä. Nykyaikana viljelijöiden viljelykierrot ovat monipuolistuneet ja viljelyyn on alettu ottamaan erikoiskasveja, kuten hernettä, härkäpapua, hamppua ja maissia. Ilmaston lämpenemisen ja uusien lajikkeiden myötä on tullut mahdolliseksi viljellä Suomessa näitä kasveja. Näistä uusista viljelykasveista ei ole tehty paljoa suomalaisia tutkimuksia, kuinka ne vaikuttavat Fusarium-sienilajeihin ja kuinka Fusarium-sienilajit vaikuttavat niihin. Ulkomailla asiasta on tehty tutkimuksia. Opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa Fusarium-sienilajeja keskisuomalaisilta erikoiskasviviljelmiltä. Tutkimuksessa pyrittiin tekemään koealoja sellaisten viljelijöiden pelloille, joilla on viljelykierrossa erikoiskasveja. Koealoille kylvettiin hamppua, hernettä, härkäpapua, kauraa, kevätvehnää ja maissia. Nämä kasvit kerättiin koealoilta ja niiden tyvet ja juuristot analysoitiin oireiden mukaan. Kasvit lajiteltiin oireryhmiin ja osa kasveista meni jatkotutkimukseen, jossa ne maljattiin. Sen avulla niistä saatiin selville Fusarium-sienilajit. Tutkimuksessa kaikilta koealoilta sekä koekasvilajeilta löytyi Fusarium-sienilajeja. Tutkimuksessa tunnistettiin 10 eri Fusarium-sienilajia, joista yleisimmät olivat F. equiseti ja F. avenaceum. Eniten tyvi- ja juuristovioituksia oli härkäpavulla ja herneellä. Vähiten niitä oli hampulla, kauralla ja maissilla. Koealojen välillä oli vaihtelua Fusarium-sienilajeissa ja niiden määrissä. Se vaatisi jatkotutkimusta, että saisi syitä selville, miksi toisella koealalla esiintyy näitä Fusarium-sienilajeja ja toisella toisia. Se vaatisi useamman vuoden tutkimuksen.