Materiaalihankintaprosessin kehittäminen
Pietiläinen, Jari (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915680
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052915680
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa kohdeyritykselle hankintaprosessin kehittämissuunnitelma. Tarve hankintaprosessin arvioimiselle ja kehittämiselle havaittiin Covid-19 pandemian, sekä myöhemmin Ukrainan sodan aiheuttamista vaikutuksista toimitusketjuihin. Tapahtumat olivat johtaneet materiaalien niukempaan tarjontaan markkinoilla, joka oli johtanut materiaalien hintojen nousuun, toimitusaikojen pidentymiseen ja saatavuusongelmiin. Toimitusketjujen haasteet alkoivat vaikuttaa kohdeyrityksen liiketoimintaan negatiivisesti.
Tutkimuksen lähestymistavaksi valikoitiin tapaustutkimus. Tutkimusaineistoksi kerättiin laadullista ja määrällistä aineistoa. Määrällinen aineisto kerättiin kohdeyrityksen toiminnanohjausjärjestelmästä, jonka pohjalta analysoitiin hankintojen jakaumaa toimittajittain, tuoteryhmittäin sekä nimikkeittäin. Analyysissä kuvattiin myös nimikkeiden toimitusaikoja sekä varastonarvoa. Laadullinen aineisto kerättiin dokumentti-analyysin sekä kahden ryhmähaastattelun kautta. Ryhmähaastatteluihin osallistui neljä hankintaprosessiin keskeisesti liittyvää henkilöä organisaatiosta ja aikaa keskusteluihin käytettiin yhteensä 4 tuntia 22 minuuttia. Haastatteluja ohjattiin neljän teemaan kautta: nykytila, kehityskohteet, kehitysehdotukset ja digitalisaation hyödyntäminen. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna, jotta avoimen keskustelun kautta päästiin syvemmälle aiheeseen.
Työn tuloksena saatiin kuvattua hankintaprosessin nykytila ja laadittua kehityssuunnitelma hankintaprosessin kehittämiseksi. Kehityssuunnitelmaan löydettiin kohteita hankintoja tukevien mittareiden käyttöönottoon, materiaalien merkittävyyden määrittelyyn kategorisoinnin kautta, ennusteiden parempaan hyödynnettävyyteen, riskienhallintaan ja vastuiden määrittämiseen prosessissa. Digitalisaation hyödyntämisen keinoja löydettiin pääasiassa toiminnanohjausjärjestelmän käytön kehittämisessä sekä laajemmassa käyttöönotossa.
Pohdinnoissa nostettiin esiin jatkotutkimuksen tarve toimitusketjun kehittämisestä asiakkaan ennusteesta toimitukseen, ja hankintaprosessin määrittely tässä koko ketjussa. Koko toimitusketjun hallinnan todettiin olevan keskeisessä roolissa yrityksen toimitusaikatavoitteen saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi.
Tutkimuksen lähestymistavaksi valikoitiin tapaustutkimus. Tutkimusaineistoksi kerättiin laadullista ja määrällistä aineistoa. Määrällinen aineisto kerättiin kohdeyrityksen toiminnanohjausjärjestelmästä, jonka pohjalta analysoitiin hankintojen jakaumaa toimittajittain, tuoteryhmittäin sekä nimikkeittäin. Analyysissä kuvattiin myös nimikkeiden toimitusaikoja sekä varastonarvoa. Laadullinen aineisto kerättiin dokumentti-analyysin sekä kahden ryhmähaastattelun kautta. Ryhmähaastatteluihin osallistui neljä hankintaprosessiin keskeisesti liittyvää henkilöä organisaatiosta ja aikaa keskusteluihin käytettiin yhteensä 4 tuntia 22 minuuttia. Haastatteluja ohjattiin neljän teemaan kautta: nykytila, kehityskohteet, kehitysehdotukset ja digitalisaation hyödyntäminen. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna, jotta avoimen keskustelun kautta päästiin syvemmälle aiheeseen.
Työn tuloksena saatiin kuvattua hankintaprosessin nykytila ja laadittua kehityssuunnitelma hankintaprosessin kehittämiseksi. Kehityssuunnitelmaan löydettiin kohteita hankintoja tukevien mittareiden käyttöönottoon, materiaalien merkittävyyden määrittelyyn kategorisoinnin kautta, ennusteiden parempaan hyödynnettävyyteen, riskienhallintaan ja vastuiden määrittämiseen prosessissa. Digitalisaation hyödyntämisen keinoja löydettiin pääasiassa toiminnanohjausjärjestelmän käytön kehittämisessä sekä laajemmassa käyttöönotossa.
Pohdinnoissa nostettiin esiin jatkotutkimuksen tarve toimitusketjun kehittämisestä asiakkaan ennusteesta toimitukseen, ja hankintaprosessin määrittely tässä koko ketjussa. Koko toimitusketjun hallinnan todettiin olevan keskeisessä roolissa yrityksen toimitusaikatavoitteen saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi.