Kuvataidelähtöisten menetelmien käyttö kuntoutuksessa: kuvaileva kirjallisuuskatsaus.
Ollila, Minna (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060220821
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060220821
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa kuvataidelähtöisten menetelmien käyttöä kuntoutuksessa. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto haettiin tietokannoista CINAHL Plus with full txt (EBSCO), Medline ja Journal. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui seitsemän artikkelia, joista yksi oli kotimainen ja muut ulkomaisia. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Sisällönanalyysissa aineistoa tarkasteltiin tutkimustehtävien perusteella teemoissa.
Ensimmäisenä tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisia kuvataiteen menetelmiä kuntoutuksessa käytettiin. Aineistosta selvisi, että kuntoutuksessa käytettiin hyvin monenlaisia menetelmiä, joista yleisin oli maalaaminen. Käytettyjä maalausmenetelmiä olivat akryyli- ja vesivärimaalaus. Toiseksi yleisin menetelmä oli piirtäminen, johon käytettiin värikyniä, tusseja ja pastelliliituja. Muita menetelmiä olivat kollaasi, painanta, sekatekniikka, kuvanveisto ja keramiikka. Kahdessa tutkimuksessa käytettiin useampaa tekniikkaa, mutta yleisemmin tekniikoita oli käytössä vain yksi.
Toisena tutkimustehtävänä selvitettiin, millä kuntoutuksen osa-alueella kuvataidemenetelmiä käytettiin ja mitkä kuntoutujaryhmät osallistuivat interventioihin. Seitsemän kuntoutujaryhmää olivat kodittomat aikuiset, sotaveteraanit, mielenterveyskuntoutujat, muistisairaat, aivohalvauskuntoutujat, neurologisista sairauksista kuntoutuvat ja alle 29-vuotiaat nuoret. Koska suurin osa aineiston tutkimusartikkeleista oli ulkomaisia, ei Suomessa käytettävää kuntoutuksen osa-aluejakoa voitu yhdenmukaisesti käyttää. Kuitenkin suurimpana kuntoutuksen alueena näyttäytyi lääkinnällinen kuntoutus suomalaisen osa-aluejaon mukaan.
Kolmantena tutkimustehtävänä selvitettiin menetelmien hyötyjä. Suurimmiksi kuvataidelähtöisten menetelmien hyödyiksi nousivat terveyteen ja hyvinvointiin, kommunikointiin, oppimiseen, osallisuuteen, motivaatioon, kognitioon, nautintoon, jatkuvuuteen, psykologisiin hyötyihin ja taiteen tekemisen teemoihin liittyvät positiiviset vaikutukset. Useimmissa tutkimuksissa otannat olivat hyvin pieniä, joten tuloksia ei voitu yleistää. Opinnäytetyössä esitetäänkin, että kuvataidemenetelmien käyttöä tutkittaisiin lisää ja etenkin Suomen kuntoutuskäytänteiden osalta. Moninaisten hyötyjen vuoksi näiden menetelmien käyttöä kuntoutuksen ohjaajien sekä muiden näistä menetelmistä kiinnostuneiden työssä kannattaa hyödyntää kaikilla kuntoutuksen osa-alueilla.
Ensimmäisenä tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisia kuvataiteen menetelmiä kuntoutuksessa käytettiin. Aineistosta selvisi, että kuntoutuksessa käytettiin hyvin monenlaisia menetelmiä, joista yleisin oli maalaaminen. Käytettyjä maalausmenetelmiä olivat akryyli- ja vesivärimaalaus. Toiseksi yleisin menetelmä oli piirtäminen, johon käytettiin värikyniä, tusseja ja pastelliliituja. Muita menetelmiä olivat kollaasi, painanta, sekatekniikka, kuvanveisto ja keramiikka. Kahdessa tutkimuksessa käytettiin useampaa tekniikkaa, mutta yleisemmin tekniikoita oli käytössä vain yksi.
Toisena tutkimustehtävänä selvitettiin, millä kuntoutuksen osa-alueella kuvataidemenetelmiä käytettiin ja mitkä kuntoutujaryhmät osallistuivat interventioihin. Seitsemän kuntoutujaryhmää olivat kodittomat aikuiset, sotaveteraanit, mielenterveyskuntoutujat, muistisairaat, aivohalvauskuntoutujat, neurologisista sairauksista kuntoutuvat ja alle 29-vuotiaat nuoret. Koska suurin osa aineiston tutkimusartikkeleista oli ulkomaisia, ei Suomessa käytettävää kuntoutuksen osa-aluejakoa voitu yhdenmukaisesti käyttää. Kuitenkin suurimpana kuntoutuksen alueena näyttäytyi lääkinnällinen kuntoutus suomalaisen osa-aluejaon mukaan.
Kolmantena tutkimustehtävänä selvitettiin menetelmien hyötyjä. Suurimmiksi kuvataidelähtöisten menetelmien hyödyiksi nousivat terveyteen ja hyvinvointiin, kommunikointiin, oppimiseen, osallisuuteen, motivaatioon, kognitioon, nautintoon, jatkuvuuteen, psykologisiin hyötyihin ja taiteen tekemisen teemoihin liittyvät positiiviset vaikutukset. Useimmissa tutkimuksissa otannat olivat hyvin pieniä, joten tuloksia ei voitu yleistää. Opinnäytetyössä esitetäänkin, että kuvataidemenetelmien käyttöä tutkittaisiin lisää ja etenkin Suomen kuntoutuskäytänteiden osalta. Moninaisten hyötyjen vuoksi näiden menetelmien käyttöä kuntoutuksen ohjaajien sekä muiden näistä menetelmistä kiinnostuneiden työssä kannattaa hyödyntää kaikilla kuntoutuksen osa-alueilla.